< Psalms 105 >

1 Give thanks to Yahweh, and tell others that he is very great! Tell everyone in the world what he has done!
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
2 Sing to him; praise him as you sing to him; tell others about his wonderful miracles.
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Be happy because [you know that] he [MTY] is holy! You people who worship Yahweh, rejoice!
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
4 Ask Yahweh to help you and give you his strength, and continue to ask him!
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
5 You people who are descendants of God’s servant Abraham, you descendants of Jacob, the man God chose, think about [all] the wonderful things that he has done: He performed miracles, and he punished [all our enemies].
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
7 He is Yahweh, our God. He rules and judges [people] throughout the earth.
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
8 He never forgets the agreement that he made; he made a promise that will last for 1,000 generations;
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9 that is the agreement that he made with Abraham, and he repeated that agreement with Isaac.
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
10 [Later] he confirmed it [again] to Jacob as an agreement for the Israeli [people] that would last forever.
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11 What he said was, “I will give you the Canaan region; it will belong to you [and your descendants forever].”
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
12 [He said that to them] when there were only a few of them, a tiny group of people who were living in that land like strangers.
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13 They continued to wander from one place to another, from one kingdom to another.
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
14 But he did not allow others to oppress them. He warned those kings by saying to them,
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15 “Do not do harm the [people] whom I have chosen! Do not harm my prophets!”
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
16 He sent a famine to Canaan, and [as a result all the people] had no food to eat.
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17 So his people went to Egypt, but first he sent someone there. He sent Joseph, who had been sold to be a slave.
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18 [Later, while Joseph was in prison in Egypt], they put his legs in shackles that bruised his feet, and they put an iron collar around his neck.
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19 There, Yahweh (refined Joseph’s character/tested Joseph to see if Joseph would continue to trust him), until what Joseph predicted would happen (came true/happened).
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20 The king [of Egypt] summoned him, and he set Joseph free; this ruler of many people-groups released Joseph [from prison].
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21 [Then] he appointed him to take care of everything in the king’s household, to take care of everything that the king possessed.
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22 (Joseph was permitted/He permitted Joseph) to command the king’s servants to do anything that Joseph wanted them to do, and [even] to tell the king’s advisors the things that they should do [for the people of Egypt].
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
23 Later, [Joseph’s father] Jacob arrived in Egypt. He lived like a foreigner in the land that belonged to the descendants of Ham.
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24 And [years later] Yahweh caused the descendants of Jacob to become very numerous. [As a result], their enemies, [the Egyptians], considered that the Israelis were too strong.
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25 [So] Yahweh caused the rulers of Egypt to (turn against/hate) the Israeli people, and they planned ways to get rid of his people.
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
26 [But then] Yahweh sent his servant Moses along with [Moses’ older brother] Aaron, whom Yahweh had [also] chosen [to be his servant].
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
27 Those two performed amazing miracles among the people of Egypt, in that land where the descendants of Ham lived.
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28 Yahweh sent darkness, so that the people of Egypt could not see anything [DOU], but the rulers of Egypt refused [RHQ] to obey when [Moses and Aaron] commanded [them to let the Israeli people leave Egypt].
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
29 Yahweh caused [all] the water in Egypt to become (blood/[red like] blood), and [his doing that] caused all the fish to die.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
30 [Then he caused] the land to become full of frogs; the king and his officials even had frogs in their bedrooms.
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31 [Then] Yahweh commanded that flies come, and swarms of them descended [on the people of Egypt], and gnats [also] swarmed across the whole country.
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32 Instead of sending rain, Yahweh sent [terrible] hail, and lightning flashed throughout the land.
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33 The hail ruined their grapevines and fig trees and shattered all the [other] trees.
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34 He commanded locusts to come, and swarms of them came; [so many that] they could not be counted.
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
35 The locusts ate every green plant in the land, ruining all the crops.
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36 [Then] Yahweh killed the oldest son in every house [of the people of Egypt] [DOU].
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
37 Then he brought the Israeli [people] out [from Egypt]; they were carrying loads of [jewelry made of] silver and gold [that the women of Egypt had given to them]. No one was left behind because of being sick.
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
38 [The people of] Egypt were glad when the Israeli people left, because they had become very afraid of the Israelis.
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
39 [Then] Yahweh spread a cloud to cover the Israelis; and [at night it became] a big fire [in the sky] to give them light.
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
40 [Later] the Israelis asked for [meat to eat], and Yahweh sent [flocks of] quail to them, and he gave them plenty of manna [food] from the sky [each morning].
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 [One day] he caused a rock to open up and water poured out [for them to drink]; it was like a river flowing in that desert.
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42 [He did that] because he kept thinking about the sacred promise [that he had given] to his servant, Abraham.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
43 So his people were joyful as he brought them out from Egypt; those people whom he had chosen were shouting joyfully as they went.
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44 He gave to them the land that belonged to the people-groups [that lived there in Canaan], and the Israelis harvested crops that [other] people had planted.
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
45 [Yahweh did all these things] in order that his people would do all the things that he had commanded them to do [DOU]. Praise Yahweh!
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!

< Psalms 105 >