Job 6
1 Then Job spoke again, saying [to Eliphaz],
Niin Job vastasi ja sanoi:
2 “If all my troubles and misery could be put on a scale and weighed,
Jos minun surkeuteni punnittaisiin, ja minun kärsimiseni yhtä haavaa laskettaisiin vaa´an päälle,
3 they would be heavier than all the sands [on the shores] of the oceans. That is why I spoke (very rashly/without thinking clearly) [about the day that I was born].
Niin se olis raskaampi kuin santa meressä; sentähden ovat minun sanani nielletyt ylös.
4 [It is as though] Almighty [God] has shot me with arrows. [It is as though] those arrows had poison on their tips, and that poison has gone into my spirit. The things that God has done to me have terrified me.
Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat minussa, joiden myrkky särpää minun henkeni; ja Jumalan kauhistus tarkoittaa minua.
5 Just like a wild donkey does not [complain by] braying when it has plenty of grass to eat, and an ox does not [complain by] bellowing when it has food to eat [MET], [I would not complain if you were really helping/comforting me].
Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?
6 People complain [RHQ] when they must eat food which has no salt or other tasteless food [MET], [and that is what your words are like, Eliphaz].
Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?
7 Just like I do not want to eat food [like that], and I loathe/detests that kind of food [MET], [I do not appreciate what you have said to me].
Jota minun sieluni ennen kuoitti, se on nyt minun ruokani minun kipuni tähden.
8 “I wish that God would do for me what I have requested from him [DOU].
Jospa minun rukoukseni tapahtuis, ja Jumala antais minulle, mitä minä toivon!
9 I wish that he would crush me [and let me die]. I wish that he would reach out his hand and take away my life.
Että Jumala tahtois ja löis minun rikki, ja päästäis kätensä särkemään minua;
10 If he would do that, I would be comforted by knowing that in spite of the great pain that I have suffered, I have always obeyed what [God, ] the Holy One, has commanded.
Niin olis minulla vielä sitte lohdutus, ja minä vahvistuisin sairaudessani, ellei hän säästäisi minua: en ole mitään kuitenkaan kieltänyt pyhän puhetta.
11 But now I do not have [RHQ] enough strength to endure all these things. And since I have nothing [to hope for] in (the future/this life), it is difficult for me to be patient now [RHQ].
Mikä on minun väkeni, että minä voisin toivoa? ja mikä on minun loppuni, että minun sieluni vois kärsiväinen olla?
12 I am not [RHQ] strong like rocks are, and my body is not made of bronze.
Onko minun väkeni kivinen? eli minun lihani vaskinen?
13 So I am not able to help myself, and [it seems that] there is no one to rescue me.”
Ei ole minulla missään apua; ja minun saatuni on pois ajettu minulta.
14 “When a man has many troubles, his friends should be kind to him, even if he stops revering Almighty [God].
Joka ei osoita lähimmäisellensä laupiutta, hän hylkää Kaikkivaltiaan pelvon.
15 But [you, ] my friends, are not dependable. You are like streams: They spill over their banks [in the spring]
Minun veljeni ovat rikkoneet minua vastaan, niinkuin oja ja niinkuin väkevä virta ohitse menneet,
16 when [the melting] ice and snow make those streams overflow,
Jotka ovat kauhiat jäästä, ja jotka lumi peittää.
17 but when the dry season comes, there is no water flowing [in those streams], and the channels dry up.
Kuin helle heitä ahdistaa, pitää heidän nääntymän, ja kuin palava on, pitää heidän katooman paikastansa.
18 [The caravans of merchants] turn off the path [to search for some water], but there is no water, so they die [in the desert].
Heidän polkunsa poikkeevat pois; he raukeevat tyhjään ja hukkuvat.
19 The men in those caravans search [for some water] because they are sure that they will find some.
He katsoivat Temanin tietä, rikkaan Arabian polkuja he toivoivat.
20 But they do not find any, so they are very disappointed.
Mutta heidän pitää häpiään tuleman, ratki surutoinna ollessansa; ja heidän pitää häpeemän siihen tultuansa.
21 Similarly, you friends have not helped me at all! You have seen that terrible things have happened to me, and you are afraid [that God might do similar things to you].
Sillä ette nyt mitään ole; ja että te näette surkeuden, pelkäätte te.
22 [After I lost all my wealth, ] did I ask any of you for money? [RHQ] Did I plead with any of you to spend some of your money to help me [RHQ]?
Olenko minä sanonut: Tuokaat minulle! eli antakaat minun edestäni lahjoja teidän tavarastanne?
23 Have I asked any of you to rescue me from my enemies [RHQ]? Have I asked you to save me from those who (oppressed me/treated me badly) [RHQ]? [No!]”
Ja pelastakaat minua vihollisten kädestä, ja vapahtakaat minua tyrannein käsistä?
24 “Answer me [now, and then] I will be quiet; tell me what wrong things I have done!
Opettakaat minua, minä olen ääneti, ja jota en minä tiedä, niin neuvokaat minua.
25 When people speak what is true, that will not hurt the person who hears it, but what you say, criticizing me, [is not true, so your saying it] proves nothing [RHQ]!
Kuinka vahvat ovat oikeuden puheet? kuka teissä on se, joka sitä laittaa taitaa?
26 I am a man who has nothing to hope for, but you try to correct me, and you think what I say is nothing but wind [RHQ]!
Te ajattelette sanoja, ainoastaan nuhdellaksenne, ja teette sanoillanne epäileväisen mielen.
27 You do not sympathize with me at all [for all that I am suffering]. [You are heartless!] You would even gamble to see who gets an orphan [as a prize]!
Te karkaatte köyhän orvon päälle, ja kaivatte lähimmäisellenne kuoppaa.
28 Please look at me! I will not [RHQ] lie to you.
Mutta että te nyt tahdotte, niin katsokaat minun päälleni, jos minä teidän edessänne valhettelen.
29 Stop [saying that I have sinned, and] stop criticizing me unjustly! You should realize that I have not done things that are wrong.
Palatkaat nyt, olkoon pois vääryys: Tulkaat jälleen; minun vastaukseni pitää oikia oleman.
30 Do you think that I am lying? No, I am not lying, because I know what is right and what is wrong [RHQ].”
Onko minun kielessäni vääryyttä? eikö minun suulakeni ymmärrä vaivoja?
