2 Kings 19
1 When King Hezekiah heard what they reported, he tore his clothes and put on clothes made of rough cloth [because he was very distressed]. Then he went to the temple [to ask God what to do].
Kuin kuningas Hiskia sen kuuli, repäisi hän vaatteensa ja puki säkin yllensä ja meni Herran huoneesen.
2 He summoned Eliakim and Shebna and the (older/most important) priests, who were also wearing clothes made of rough sackcloth, and told them to talk to me.
Ja hän lähetti Eliakimin huoneenhaltian ja Sebnan kirjoittajan vanhimpain pappien kanssa, puetettuina säkeillä, prophetan Jesaian Amotsin pojan tykö.
3 He said to them, “Tell this to Isaiah: ‘King Hezekiah says that we are having great distress/trouble now. [Other nations are causing] us to be insulted and disgraced. We are like [MET] a woman who is about to give birth to a child, but she does not have the strength that she needs to do it.
Ja he sanoivat hänelle: näin sanoo Hiskia: tämä on vaivan, toran ja häväistyksen päivä; sillä lapset ovat tulleet synnyttämiselle, mutta ei ole voimaa synnyttää.
4 Perhaps Yahweh your God has heard everything that the official from Assyria said. Perhaps he knows that his boss/master, the king of Assyria, sent him to insult the all-powerful God, and that Yahweh will rebuke/punish him for what he said.’ And he requests that you pray for the few of us who are still alive [here in Jerusalem].”
Jospa Herra sinun Jumalas kuulis kaikki Rabsaken sanat, jonka hänen herransa Assyrian kuningas on lähettänyt tänne pilkkaamaan elävää Jumalaa, että hän nuhtelis häntä niiden sanain tähden, jotka Herra sinun Jumalas kuullut on: niin korota sinun rukoukses niiden edestä, jotka vielä jääneet ovat;
5 When the messengers from Hezekiah came to Isaiah,
Kuin kuningas Hiskian palveliat tulivat Jesaian tykö,
6 Isaiah said to them, “[Go back to] your boss/master [and] tell him, ‘This is what Yahweh says: Those messengers from the king of Assyria have said evil things about me. But you should not be disturbed because of what they said.
Sanoi Jesaia heille: näin sanokaat teidän herrallenne: näin sanoo Herra: älä mitään peljästy niiden sanain tähden, jotka sinä kuullut olet, joilla Assyrian kuninkaan palveliat minua häväisseet ovat.
7 Listen to this: I will cause Sennacherib to hear a rumor that will worry him, [that a foreign army is about to attack his country]. So he will return to his own country, and there I will cause him to be assassinated by [men using] swords.’”
Katso, minä annan hänelle hengen, että hän saa kuulla sanoman, ja palajaa omalle maallensa; ja minä annan hänen kaatua miekalla omassa maakunnassansa.
8 The official from Assyria found out that the King of Assyria [and his army] had left Lachish [city], and that they were attacking Libnah, [which is a nearby city]. So the official went there [to report to him what had happened in Jerusalem].
Ja kuin Rabsake palasi, löysi hän Assyrian kuninkaan sotimasta Libnaa vastaan; sillä hän oli kuullut hänen menneeksi Lakiksesta pois.
9 Soon after that, King Sennacherib received a report that King Tirhakah of Ethiopia was leading his army, and was coming to attack them. So before King Sennacherib left Libnah [to fight against the army from Ethiopia], he sent other messengers to King Hezekiah with a letter.
Ja kuin hän sai kuulla Tirhakasta Ethiopian kuninkaasta sanottavan: katso, hän on mennyt sotimaan sinua vastaan; niin hän palasi, ja lähetti sanan Hiskialle ja antoi hänelle sanoa:
10 [In the letter] he wrote this to Hezekiah: “Do not allow your god on whom you are relying to deceive you by promising that [the city of] Jerusalem will not be captured by my army [MTY].
Puhukaat näin Hiskialle Juudan kuninkaalle, sanoen: älä anna Jumalas, jonka päälle sinä luotat, vietellä sinuas ja sanot: ei Jerusalem anneta Assyrian kuninkaan käteen.
11 You have certainly heard what the armies of the kings of Assyria have done to all the other countries. Our armies have completely destroyed them. So, (do you think that you will escape?/do not think that your god will save you!) [RHQ]
Katso, sinä olet kuullut, mitä Assyrian kuninkaat tehneet ovat kaikille maakunnille, ja hukuttaneet heitä: ja sinä pelastettaisiin?
12 Did the gods of the nations that were about to be destroyed by the armies of the previous kings of Assyria rescue them? Did those gods rescue the people in the Gozan region and in Haran and Rezeph [cities in northern Syria] and the people of Eden who had been (deported/forced to go) to Tel-Assar [city]? None of the gods of those cities were able to rescue them.
Ovatko myös pakanain jumalat pelastaneet heidät, jotka minun isäni hukuttaneet ovat, Gosanin, Haranin, niin myös Resephin ja Edenin lapset, jotka Telassarissa olivat?
13 What happened to the kings of Hamath and Arpad and Sepharvaim and Ivvah [cities] [RHQ]? [Most of them are dead, and the other people were deported]!”
Kussa on Hematin kuningas, Arpadin kuningas, Sepharvaimin, Henan ja Ivvan kaupungin kuningas?
14 Hezekiah took the letter that the messengers gave him, and he read it. Then he went up to the temple and spread out the letter in front of Yahweh.
Kuin Hiskia oli ottanut kirjan sanansaattajilta ja lukenut sen, meni hän Herran huoneesen, ja Hiskia levitti sen Herran eteen,
15 Then Hezekiah prayed, “Yahweh, the God whom to whom we Israelis belong, you are seated on your throne above the [statues of] creatures with wings, [above the Sacred Chest]. Only you are truly God. You rule all the kingdoms on this earth. You are the one who created [everything on] the earth and [in] the sky.
Ja rukoili Herran edessä ja sanoi: Herra Israelin Jumala, joka istut Kerubimin päällä, sinä olet ainoa Jumala kaikissa maan valtakunnissa, sinä olet tehnyt taivaan ja maan.
16 So, Yahweh, please listen to what I am saying, and look [at what is happening]. And listen to what King Sennacherib has said to insult you, the all-powerful God.
Herra, kallista korvas ja kuule, avaa Herra silmäs ja näe, ja kuule Sanheribin sanat, joka tänne on lähettänyt pilkkaamaan elävää Jumalaa!
17 “Yahweh, it is true that [the armies of] the kings of Assyria have completely destroyed many nations, and ruined their land.
Se on tosi, Herra, että Assyrian kuninkaat ovat hävittäneet pakanat ja heidän maakuntansa,
18 And they have thrown the idols of those nations into fires and burned them. But [that was not difficult to do, because] they were not gods. They were only statues made of wood and stone, idols that were shaped by humans, [and that is why they were destroyed easily].
Ja ovat heittäneet heidän jumalansa tuleen; sillä ei ne olleet jumalia, mutta ihmisten kätten teot, puut ja kivet, sentähden ovat he ne hävittäneet.
19 So now, Yahweh our God, please rescue us from the power [MTY] [of the king of Assyria], in order that the people in all the kingdoms of the world will know that you, Yahweh, are the only one who is truly God.”
Mutta nyt sinä, Herra meidän Jumalamme, auta meitä hänen kädestänsä: että kaikki maan valtakunnat tietäisivät sinun, Herra, olevan ainoan Jumalan.
20 Then Isaiah sent this message to Hezekiah: “This is what Yahweh, the God to whom we Israelis belong, says: 'I have heard what you prayed to me about Sennacherib, the king of Assyria.
Niin lähetti Jesaia Amotsin poika Hiskian tykö ja antoi hänelle sanoa: näin sanoo Herra Israelin Jumala: minä olen kuullut, mitäs minulta rukoillut olet Sanheribin Assyrian kuninkaan tähden.
21 This is what I say to him: “The people of Jerusalem [MTY] despise you and make fun of you. They wag/shake their heads to mock you while you flee from here.
Nämät ovat ne, mitkä Herra häntä vastaan puhunut on: neitsy Zionin tytär katsoo sinun ylön ja pilkkaa sinua, Jerusalemin tytär vääntelee päätänsä sinun jälkees.
22 Who do you think that you are despising and ridiculing? Who do you think you were shouting at? Who do you think you were looking at very proudly/arrogantly? It was I, the holy God whom the Israelis worship.
Ketäs olet pilkannut ja häväissyt? ketä vastaan sinä olet korottanut äänes? Sinä olet nostanut silmäs pyhää vastaan Israelissa.
23 The messengers that you sent made fun of me. You said, 'With my many chariots I have gone to the highest mountains, even to the highest mountains in Lebanon. We have cut down its tallest cedar trees and its nicest pine/cyprus trees. We have been to the most distant/remote peaks and to its dense forests.
Sinä olet sanansaattajais kautta häväissyt Herraa ja sanonut: minä olen noussut vuoren kukkuloille vaunuini paljoudella, Libanonin sivulle: minä tahdon hakata maahan hänen korkiat sedripuunsa ja valitut honkansa, ja mennä hänen viimeiseen majaansa, hänen ihanan vainionsa metsään.
24 We have dug wells in other countries and drank water from them. And by marching through [MTY] the streams of Egypt, we dried them all up [HYP]!”’
Minä olen kaivanut ja juonut muukalaiset vedet, ja olen kuivannut kaikki piiritetyt ojat minun jalkapöydälläni.
25 [‘But I reply], “Have you never heard that long ago I determined [that those things would happen]? I planned it long ago, and now I have been causing it to happen. I planned that your army would have [the power to] capture many cities that were surrounded by high walls, and cause them to become piles of rubble.
Etkös ole kaukaa kuullut minun näitä tehneeksi, ja jo aikaa ennen näitä valmistaneeksi? Nyt olen minä sen antanut tapahtua, että vahvat kaupungit pitäis kukistettaman hävinneeksi kiviroukkioksi,
26 The people who lived in those cities have no power, and as a result they became dismayed and discouraged. They are as frail as plants and grass in the fields, as frail as grass that grows on the roofs of houses and is scorched by the hot east wind.
Ja ne, jotka siinä asuvat, pitäis tuleman heikoksi, peljästymän, häpeemän ja tuleman niinkuin ruoho kedolla, ja niinkuin viheriäinen ruohon korsi katon päällä, ja niinkuin kuivettu oras ennen kuin se oljeksi tulee.
27 “But I know [everything about you]. I know when you are in your house and when you go outside; I also know that you are (raging/speaking very angrily) against me.
Minä tiedän sinun asumasias, sinun ulos- ja sisällekäymises, ja ettäs kiukuitset minua vastaan.
28 So, because you have raged against me, and because I have heard [MTY] you speak very proudly/arrogantly, [it will be as though] I will put a hook in your nose and an iron (bit/piece of metal) in your mouth [in order that I can lead you where I want you to go], and I will force you to return [to your own country] on the same road on which you came here, [without conquering Jerusalem].” '
Ettäs kiukuitset minua vastaan ja sinun ylpeytes on tullut minun korvilleni, panen minä renkaani sinun sieraimiis ja suitseni suuhus, ja johdatan sinun sitä tietä myöten takaperin, jotas tulitkin.
29 Then Isaiah said to Hezekiah, “This is what will happen to prove [that I am telling the truth]: This year and next year you [and your people] will be able to harvest only (wild grain/grain that grows without having been planted). But the following year, you [Israelis] will be able to plant grain and harvest it, and to plant vineyards and eat the grapes that you harvest.
Ja tämä pitää oleman sinulle merkiksi: syö tällä ajastajalla sitä, mikä kasvanut on, toisella ajastajalla sitä, mikä itsestänsä kasvaa; mutta kolmannella ajastajalla kylväkäät ja leikatkaat, ja istuttakaat viinamäkiä, syökäät heidän hedelmänsä.
30 The people [MTY] in Judah who remain alive will prosper and have many children; they will be like plants whose roots go deep down into the ground and which produce much [MET].
Ja joka Juudan huoneesta päässyt ja jäänyt on, pitää vielä nyt alta juurtuman ja ylhäältä hedelmöitsemän.
31 There will be many people in Jerusalem [DOU] who will survive, because Yahweh, the commander of the armies of angels in heaven, wants [PRS] it to happen.
Sillä jääneet pitää käymän Jerusalemista ulos, ja Zionin vuorelta ne, jotka päässeet ovat. Herran Zebaotin kiivaus tekee näitä.
32 So this is what Yahweh, says about the king of Assyria: ‘His armies will not enter this city; they will not even shoot any arrows into it! His soldiers will not march outside the city gates carrying shields, and they will not even build high mounds of dirt against [the city walls] [to enable them to attack the city].
Sentähden sanoo Herra Assyrian kuninkaasta näin: ei hänen pidä tuleman tähän kaupunkiin, eikä yhtään nuolta sinne ampuman, ei myös yhtään kilpeä tuoman sen eteen, ja ei yhtään vallia rakentaman sen ympärille;
33 Their king will return to his own country on the same road on which he came here. He will not enter this city! [That will happen because] I, Yahweh have said it!
Mutta hänen pitää sitä tietä palajaman, jota hän tullut on, ja ei pidä hänen tähän kaupunkiin tuleman, sanoo Herra.
34 I will defend this city and prevent it from being destroyed. I will do this for the sake of my own reputation and because of what I promised to King David, who served me well.'”
Ja minä varjelen tämän kaupungin ja pelastan sen minun tähteni ja Davidin minun palveliani tähden.
35 That night, an angel from Yahweh went out to where the army of Assyria had put up their tents, and killed 185,000 of their soldiers! When the rest of their soldiers woke up the next morning, they saw that there were corpses everywhere!
Niin tapahtui sinä yönä, että Herran enkeli meni ja tappoi Assyrian leirissä sata kahdeksankymmentä ja viisituhatta miestä. Ja kuin he silloin varhain huomeneltain nousivat, katso, ne kaikki olivat kuolleitten ruumiit.
36 Then King Sennacherib left and went home to Nineveh, [the capital of Assyria].
Ja Sanherib Assyrian kuningas meni matkaansa, palasi ja oli Ninivessä.
37 One day, when he was worshiping in the temple of his god Nisroch, two of his sons, Adrammelech and Sharezer, killed him with their swords. Then they escaped and went to [the] Ararat [region, northwest of Nineveh]. And another of Sennacherib's sons, Esarhaddon, became the king of Assyria.
Ja kuin hän rukoili Nisrokin jumalansa huoneessa, niin hänen poikansa Adramelek ja Saretser tappoivat hänen miekalla ja pakenivat Araratin maakuntaan: ja hänen poikansa Assarhaddon tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
