Revelation 10
1 And I saw another angel mighty coming down out of heaven having clothed himself with a cloud, and the rainbow upon (the head *NK(o)*) of him, and the face of him [was] like the sun, and the feet of him like pillars of fire,
Ja minä näin toisen väkevän enkelin tulevan alas taivaasta, joka pilvellä puetettu oli, ja taivaan kaari hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, ja hänen jalkansa niinkuin tulen patsaat.
2 and (having *N(k)O*) in the hand of him (a little scroll *NK(o)*) opened And he placed the foot of him right upon (the sea, *N(k)O*) the and left upon (the earth, *N(k)O*)
Ja hänen kädessänsä oli avoin kirja, ja hän pani oikian jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle.
3 And he cried out in a voice loud as a lion roars. And when he cried out, sounded the seven thunders the their own voice.
Ja huusi suurella äänellä, niinkuin jalopeura kiljuu. Ja koska hän huusi, puhuivat ne seitsemän pitkäistä äänensä.
4 And when spoke the seven thunders, (the voices of themselves *K*) I was about to write. But I heard a voice out of heaven saying (to me *K*) do seal what spoke the seven thunders, and not (them *N(k)O*) may write.
Ja kuin ne seitsemän pitkäistä olivat äänensä puhuneet, tahdoin minä sen kirjoittaa. Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan minulle: lukitse se, mitä ne seitsemän pitkäistä puhuivat, ja älä niitä kirjoita.
5 And the angel whom I saw standing on the sea and on the land lifted up the hand of him (the right *NO*) to heaven
Ja enkelin, jonka minä meren päällä ja maan päällä näin seisovan, nosti kätensä taivaasen päin,
6 and he swore by the [One] living to the ages of the ages, who created heaven and the [things] in it and the earth and the [things] in it and the sea and the [things] in it that Delay no longer no longer will there be! (aiōn g165)
Ja vannoi sen kautta, joka elää ijankaikkisesta ijankaikkiseen, joka taivaan luonut oli ja ne, mitkä siinä on, ja maan ja ne, mitkä siinä on, ja meren ja ne, mitkä siinä on, ettei silleen aikaa enempi oleman pidä: (aiōn g165)
7 But in the days of the voice of the seventh angel, when he may soon to sound [the] trumpet, then (would be completed *N(k)O*) the mystery of God, as evangelised ([to] those *N(k)O*) (His own *NK(o)*) (servants [to] the prophets. *N(k)O*)
Vaan seitsemännen enkelin äänen päivinä, kuin hän rupee basunalla soittamaan, niin pitää Jumalan salaisuus täytettämän, niinkuin hän on palvelioillensa prophetaille ilmoittanut.
8 And the voice that I heard out of heaven again (was speaking *N(k)O*) with me and (saying; *N(k)O*) do go do take the (little scroll *N(k)O*) which opened in the hand of the angel who standing upon the sea and upon the land.
Ja ääni, jonka minä kuulin taivaasta, puhui taas minun kanssani ja sanoi: mene ja ota avoin kirja enkelin kädestä, joka meren ja maan päällä seisoo.
9 And I went to the angel saying to him (to give *N(k)O*) me the little scroll. And he says to me; do take and do eat it. and it will make bitter your stomach, but in the mouth of you it will be sweet as honey.
Ja minä menin enkelin tykö ja sanoin: anna kirja minulle. Ja hän sanoi minulle: ota ja syö se! ja se on karvasteleva sinun vatsassas, vaan sinun suussas pitää sen oleman makian niinkuin hunaja.
10 And I took the (little scroll *NK(o)*) out of the hand of the angel and I ate it, and it was in the mouth of mine as honey sweet; and when I had eaten it, was made bitter the stomach of mine.
Ja minä otin kirjan enkelin kädestä ja söin sen, ja se oli makia minun suussani niinkuin hunaja. Ja kuin minä sen syönyt olin, karvasteli se minun vatsassani.
11 And (they say *N(k)O*) to me; It is necessary for you again to prophesy concerning peoples and (concerning *o*) nations and [concerning] tongues and [concerning] kings many.
Ja hän sanoi minulle: taas tulee sinun propheteerata kansoille, ja pakanoille, ja kielille, ja monelle kuninkaalle.
