Jeremiah 20
1 And he heard Pashhur [the] son of Immer the priest and he [was] an officer a chief in [the] house of Yahweh Jeremiah prophesying the words these.
Mutta kun Pashur Immerin poika, pappi, joka oli ylimmäikseksi pantu Herran huoneessa, kuuli Jeremian ennustavan näitä sanoja,
2 And he struck Pashhur Jeremiah the prophet and he put him on the stock[s] which [was] at [the] gate of Benjamin upper which [was] in [the] house of Yahweh.
Löi Pashur propheta Jeremiaa, ja heitti tämän vankiuteen, Benjaminin ylimmäisessä portissa, joka Herran huoneessa on.
3 And it was from [the] next day and he brought out Pashhur Jeremiah from the stock[s] and he said to him Jeremiah not Pashhur he has called Yahweh name your that except Terror from around.
Ja toisena päivänä otti Pashur Jeremian vankiudesta. Niin Jeremia sanoi hänelle: ei Herra kutsu sinun nimeäs Pashur, vaan Magor joka taholta.
4 For thus he says Yahweh here I [am] about to make you into a terror to yourself and to all friends your and they will fall by [the] sword of enemies their and eyes your [will be] looking and all Judah I will give in [the] hand of [the] king of Babylon and he will take into exile them Babylon towards and he will strike down them with the sword.
Sillä näin sanoo Herra: katso, minä annan sinun kaikkein sinun ystäväis kanssa pelkoon, ja heidän pitää kaatuman vihollistensa miekan kautta, ja sen pitää sinun silmäs näkemän; ja minä olen hylkäävä koko Juudan Babelin kuninkaan käteen, jonka pitää viemän heitä Babeliin ja tappaman miekalla.
5 And I will give all [the] wealth of the city this and all property its and every precious thing its and all [the] treasures of [the] kings of Judah I will give in [the] hand of enemies their and they will plunder them and they will take them and they will bring them Babylon towards.
Ja minä olen antava kaiken tämän kaupungin kalun, ynnä kaiken hänen työnsä kanssa, ja kaikki kalliit kappaleet, ja kaiken Juudan kuningasten tavaran, tahdon minä antaa heidän vihollistensa käteen, niin että heidän pitää heitä ryöstämän, ottaman pois ja viemän Babeliin.
6 And you O Pashhur and all [those who] dwell of house your you will go in captivity and Babylon you will go and there you will die and there you will be buried you and all friends your whom you prophesied to them with falsehood.
Ja sinä Pashur, sinun pitää kaiken perhees kanssa menemän vankiuteen, ja menemän Babeliin; siellä pitää sinun kuoleman ja haudattaman, sinä ynnä kaikkein sinun ystäväis kanssa, joille sinä valhetta ennustanut olet.
7 You deceived me O Yahweh and I was deceived you prevailed over me and you prevailed I have become a laughing stock all the day all of it [is] mocking me.
Herra, sinä olet minun yllyttänyt, ja minä olen yltynyt; sinä olet minulle juuri väkevä ollut, ja olet voittanut; mutta minä olen sentähden tullut syljetyksi joka päivä, että jokainen nauraa minua.
8 For as often as I speak I cry out violence and havoc I proclaim for it has become [the] word of Yahweh for me a reproach and derision all the day.
Sillä sittekuin minä puhunut, huutanut ja saarnannut olen siitä tuskasta ja hävityksestä, on Herran sana tullut minulle pilkaksi ja nauruksi joka päivä.
9 And I will say not I will remember him and not I will speak again in name his and it will become in heart my like a fire burning shut up in bones my and I will be weary to hold [it] in and not I will be able.
Niin minä sanoin: en minä tahdo enään ajatella hänen päällensä, enkä tahdo enään saarnata hänen nimeensä; mutta minun sydämessäni oli niinkuin polttavainen tuli, suljettu minun luissani, niin että minä suutuin kärsimästä, enkä enää voinut.
10 For I have heard [the] whispering of many [people] terror [is] from round about tell and let us tell about him every person of peace my [are] [the] watchers of stumbling my perhaps he will be deceived and we will prevail to him and we will take vengeance our from him.
Sillä minä kuulin monen panetuksen ja pelvon joka paikasta: kantakaat päälle, me tahdomme vahvasti kantaa hänen päällensä, sanovat kaikki minun ystäväni ja kumppanini, jos me taitaisimme voittaa hänen, tulla hänen kanssansa yhteen ja kostaa hänelle.
11 And Yahweh [is] with me like a warrior ruthless there-fore persecutors my they will stumble and not they will prevail they will be ashamed exceedingly for not they will succeed ignominy of perpetuity not it will be forgotten.
Mutta Herra on minun kanssani, niinkuin väkevä sankari; sentähden pitää minun vainoojani lankeeman ja ei voittaman, vaan pitää suureen häpiään tuleman, että he niin tyhmästi toimittavat; se häpiä pitää oleman ijankaikkinen, ja ei pidä unohdettaman.
12 And O Yahweh of hosts [who] tests [the] righteous [who] sees kidneys and heart let me see vengeance your from them for to you I have made known case my.
Ja nyt Herra Zebaot, sinä joka koettelet vanhurskaan, sinä tutkit munaskuut ja sydämen: anna minun nähdä kostos heistä; sillä minä olen antanut sinun haltuus minun asiani.
13 Sing to Yahweh praise Yahweh for he has delivered [the] life of [the] needy from [the] hand of evil-doers.
Veisatkaat Herralle, kiittäkäät Herraa, joka auttaa köyhän henkeä pahain käsistä.
14 [is] cursed The day when I was born on it [the] day when she bore me mother my may not it be blessed.
Kirottu olkoon se päivä, jona minä syntynyt olen; älköön se päivä olko siunattu, jona minun äitini on minun synnyttänyt.
15 [be] cursed The person who he bore [the] news father my saying he has been born to you a son a male surely he made rejoice him.
Kirottu olkoon se mies, joka minun isälleni sanomaa toi ja sanoi: sinä olet saanut nuoren pojan; suuresti ilahuttaaksensa häntä.
16 And he will be the person that like the cities which he overthrew Yahweh and not he had compassion and he will hear a cry of distress in the morning and a shout of alarm at [the] time of noon.
Se mies olkoon niinkuin ne kaupungit, jotka Herra kukisti, ja ei sitä katunut; hän kuulkaan huomeneltain parun ja puolipäivänä huudon:
17 That not he killed me from [the] womb and she became for me mother my grave my and womb her [was] pregnant of perpetuity.
Ettes siis tappanut minua äitini kohdussa, että minun äitini olis ollut minun hautani, ja hänen kohtunsa olis ijankaikkisesti kantava ollut.
18 Why? this from [the] womb did I come forth to see trouble and sorrow and they have come to an end in shame days my.
Miksi minä siis olen äitini kohdusta tullut, tuskaa ja sydämen surua näkemään, ja kuluttamaan päiviäni häpiällä?
