Hebrews 3
1 Therefore, brothers holy, of [the] calling heavenly partakers, do carefully consider the apostle and high priest of the confession of us (Christ *K*) Jesus
Sentähden pyhät veljet, jotka taivallisessa kutsumisessa osalliset olette! ottakaat vaari siitä apostolista ja ylimmäisestä Papista, jonka me tunnustamme, Kristuksesta Jesuksesta,
2 faithful being to the [One] having appointed Him as also Moses in all the house of Him.
Joka on uskollinen sille, joka hänen tehnyt oli, niinkuin Moseskin koko hänen huoneeseensa.
3 Of greater for He glory than Moses has been counted worthy, by so much as greater honor has than the house [itself] the [one] having built it;
Mutta tämä on sitä suuremman kunnian ansainnut kuin Moses, että sillä suurempi kunnia huoneesta olis, joka sen rakensi, kuin itse huoneella.
4 Every for house is built by someone, the [One] however (*k*) everything having built [is] God.
Sillä jokainen huone on joltakin rakennettu; mutta joka kaikki rakensi, se on Jumala.
5 And Moses indeed [was] faithful in all the house of Him as a servant unto a testimony of the [things] to be spoken,
Ja Moses tosin oli uskollinen kaikessa hänen huoneessansa, niinkuin palvelia, niiden todistukseksi, joita sitte sanottaman piti;
6 Christ however as [the] Son over the house of Him, (whose *NK(o)*) house are we ourselves (if indeed if indeed *NK(o)*) [our] confidence and the boast of [our] hope (until end unshakable *KO*) we may hold.
Mutta Kristus niinkuin Poika ylitse huoneensa, jonka huone me olemme, jos me muutoin uskalluksen ja toivon kerskaamisen loppuun asti vahvana pidämme.
7 Therefore, even as says the Spirit Holy: Today if the voice of Him you shall hear,
Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: tänäpänä, jos te kuulette hänen äänensä,
8 not shall harden the hearts of you as in the rebellion in the day of testing in the wilderness,
Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin haikeudessa tapahtui kiusauksen päivänä korvessa,
9 where tried (me *K*) the fathers of you (by *no*) (testing *N(k)O*) (me *K*) and saw the works of Mine forty years;
Kussa teidän isänne minua kiusasivat: he koettelivat minua, ja näkivät minun työni neljäkymmentä ajastaikaa.
10 Therefore I was angry with the generation (that *N(k)O*) and I said; Always they go astray in the heart; they themselves and not have they known the ways of Mine;
Sentähden minä närkästyin tämän sukukunnan päälle ja sanoin: aina he eksyvät sydämellänsä, mutta ei he tunteneet minun teitäni,
11 so I swore in the wrath of Mine; [not] will they enter into the rest of Mine.
Niin että minä vannoin minun vihassani: ei heidän pidä minun lepooni tuleman.
12 do take heed, brothers, otherwise otherwise there will be in any of you a heart evil of unbelief into falling away from God [the] living;
Katsokaat, rakkaat veljet, ettei teissä joskus olisi kelläkään paha, uskotoin sydän, joka elävästä Jumalasta luopuis,
13 But do encourage each other each every day while this today it is called so that not may be hardened (one *NK(o)*) of you by [the] deceitfulness of sin;
Vaan neuvokaat teitänne keskenänne joka päivä, niinkauvan kuin tänäpänä sanotaan, ettei joku teistä synnin petoksen kautta paatuisi.
14 Partakers for of Christ we have become if indeed if indeed from the beginning of the assurance unto [the] end firm we shall hold;
Sillä me olemme Kristuksesta osallisiksi tulleet, jos me muutoin aljetun uskon loppuun asti vahvana pidämme,
15 As the saying: Today if the voice of Him you shall hear, not shall harden the hearts of you as in the rebellion.
Kuin sanotaan: tänäpänä, jos te kuulette hänen äänensä; niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin haikeudessa tapahtui.
16 Who for [were those] having heard rebelled? but surely all those having come out of Egypt through Moses?
Sillä koska muutamat sen kuulivat, niin he vihoittivat hänen, vaan ei kaikki, jotka Egyptistä Moseksen kautta läksivät ulos.
17 With whom now was He indignant forty years? Surely with those having sinned whose bodies fell in the wilderness?
Mutta keille hän neljäkymmentä ajastaikaa vihainen oli? eikö niille, jotka syntiä tekivät, joiden ruumiit korvessa hukkuivat?
18 To whom then did He swear that not to enter into the rest of Him only except to those having disobeyed?
Mutta keille hän vannoi, ettei heidän pitänyt hänen lepoonsa tuleman? eikö uskomattomille?
19 And we see that not they were able to enter in because of unbelief.
Ja me näemme, ettei he voineet epäuskon tähden sinne tulla.
