2 Samuel 2
1 And it was after thus and he enquired David by Yahweh - saying ¿ will I go up in one of [the] cities of Judah and he said Yahweh to him go up and he said David where? will I go up and he said Hebron towards.
Sittenkuin nämä olivat tapahtuneet, kysyi David Herralta, sanoen: menenkö minä johonkuhun Juudan kaupungeista? Ja Herra sanoi hänelle: mene. David sanoi: kuhunka minun pitää menemän? Hän sanoi: Hebroniin.
2 And he went up there David and also [the] two wives his Ahinoam the Jezreelite [woman] and Abigail [the] wife of Nabal the Carmelite.
Niin David meni sinne ja kaksi hänen emäntäänsä, Ahinoam Jisreeliläinen ja Abigail Nabalin emäntä Karmelista,
3 And men his who [were] with him he brought up David each man and household his and they dwelt in [the] cities of Hebron.
Niin myös miehet, jotka olivat hänen kanssansa, vei David myötänsä jokaisen huoneinensa. Ja he asuivat Hebronin kaupungeissa.
4 And they came [the] people of Judah and they anointed there David to king over [the] house of Judah and people told to David saying [the] men of Jabesh Gilead who they buried Saul.
Ja Juudan miehet tulivat ja voitelivat siellä Davidin Juudan huoneen kuninkaaksi. Ja kuin Davidille ilmoitettiin Jabeksen miehet Gileadissa haudanneen Saulin,
5 And he sent David messengers to [the] people of Jabesh Gilead and he said to them [be] blessed you by Yahweh that you have done the loyalty this with lord your with Saul and you have buried him.
Lähetti hän heille sanan ja antoi sanoa heille: siunatut olette te Herralta, että te tämän laupiuden teitte Saulille teidän herrallenne ja olette haudanneet hänen.
6 And now may he do Yahweh with you covenant loyalty and faithfulness and also I I will do with you the good this that you have done the thing this.
Niin tehköön Herra teille laupiuden ja totuuden, ja minä teen myös teille hyvää, että te tämän teitte.
7 And now - let them be strong hands your and become sons of strength for he has died lord your Saul and also me they have anointed [the] house of Judah to king over them.
Vahvistakaat siis nyt teidän kätenne ja olkaat väkevät; sillä teidän herranne Saul on kuollut, ja Juudan huone on myös minun voidellut hänellensä kuninkaaksi.
8 And Abner [the] son of Ner [the] commander of [the] army which [belonged] to Saul he had taken Ish-bosheth [the] son of Saul and he had brought over him Mahanaim.
Mutta Abner, Nerin poika, Saulin sodanpäämies, otti Isbosetin Saulin pojan, ja vei hänen Mahanaimiin,
9 And he made king him to Gilead and to the Ashurite[s] and to Jezreel and over Ephraim and over Benjamin and over Israel all of it.
Ja asetti hänen Gileadin, Assurin, Jisreelin, Ephraimin, BenJaminin ja kaiken Israelin kuninkaaksi.
10 [was] a son of Forty year[s] Ish-bosheth [the] son of Saul when became king he over Israel and two years he reigned only [the] house of Judah they were after David.
Ja Isboset Saulin poika oli neljänkymmenen ajastaikainen, kuin hän tuli Israelin kuninkaaksi, ja hallitsi kaksi ajastaikaa; ainoastaan Juudan huone piti Davidin kanssa.
11 And it was [the] number of the days which he was David king in Hebron over [the] house of Judah seven years and six months.
Ja se aika, jonka David oli Hebronissa Juudan huoneen kuninkaana, oli seitsemän ajastaikaa ja kuusi kuukautta.
12 And he went out Abner [the] son of Ner and [the] servants of Ish-bosheth [the] son of Saul from Mahanaim Gibeon towards.
Ja Abner Nerin poika läksi ulos Isbosetin Saulin pojan palveliain kanssa Mahanaimista Gibeoniin.
13 And Joab [the] son of Zeruiah and [the] servants of David they went out and they met them at [the] pool of Gibeon together and they sat down these [men] at the pool from this and these [men] at the pool from this.
Ja Joab, Zerujan poika, ja Davidin palveliat läksivät ulos, ja he kohtasivat toisensa Gibeonin lammikon tykönä, ja seisoivat toinen toistansa vastaan, nämät tällä puolella ja toiset toisella puolella lammikkoa.
14 And he said Abner to Joab let them arise please the young men and let them play before us and he said Joab let them arise.
Ja Abner sanoi Joabille: nouskaan nuorukaiset meidän eteemme leikitsemään. Joab sanoi: tehkään niin.
15 And they arose and they passed by by number two [plus] ten for Benjamin and for Ish-bosheth [the] son of Saul and two [plus] ten from [the] servants of David.
Niin he nousivat ja kävivät kaksitoistakymmentä BenJaminin luvusta Isbosetin Saulin pojan puolelta, ja kaksitoistakymmentä Davidin palvelioista edes.
16 And they took hold each - on [the] head of neighbor his and sword his [was] in [the] side of neighbor his and they fell together and someone called the place that Helkath Hazzurim which [is] in Gibeon.
Ja jokainen heistä otti toinen toisensa kiinni kaulasta, ja pistivät miekkansa kylkiin, ja lankesivat toinen toisensa kanssa maahan. Siitä kutsutaan se paikka Helkat-Hatsurim, joka on Gibeonissa.
17 And it was the battle severe up to muchness on the day that and he was defeated Abner and [the] men of Israel before [the] servants of David.
Ja sangen kova sota nousi sinä päivänä; mutta Abner ja Israelin miehet lyötiin Davidin palvelioilta takaperin.
18 And they were there three [the] sons of Zeruiah Joab and Abishai and Asahel and Asahel [was] swift on feet his like one of the gazelles which [are] in the open country.
Ja kolme ZeruJan poikaa oli siellä: Joab, Abisai ja Asahel; mutta Asahel oli nopia juoksemaan, niinkuin metsävuohi kedolla.
19 And he pursued Asahel after Abner and not he turned aside to go to the right and to the left from after Abner.
Hän ajoi Abneria takaa, ja ei poikennut oikialle eikä vasemmalle puolelle ajamasta Abneria takaa.
20 And he turned Abner behind him and he said ¿ you [is] this O Asahel and he said I.
Niin Abner katsoi taaksensa ja sanoi: etkö sinä ole Asahel? Hän sanoi: olen.
21 And he said to him Abner turn aside for yourself to right your or to left your and seize for yourself one from the young men and take for yourself spoils his and not he was willing Asahel to turn aside from after him.
Ja Abner sanoi: pakene minun tyköäni oikialle eli vasemmalle puolelle, ja käsitä sinulles yksi noista nuorukaisista, ja ota sen ase. Mutta Asahel ei tahtonut luopua hänestä.
22 And he repeated again Abner to say to Asahel turn aside for yourself from after me why? will I strike you [the] ground towards and how? will I lift up face my to Joab brother your.
Niin Abner taas puhui Asahelille: pakene minun takaani: miksis tahdot minua lyömään sinuas? ja kuinka minä sitte tohdin nostaa kasvoni Joabin sinun veljes edessä?
23 And he refused to turn aside and he struck him Abner with [the] back end of the spear into the belly and it went out the spear from behind him and he fell there and he died (in place his *Q(K)*) and it was every [one] who came to the place where he fell there Asahel and he died and they stood still.
Mutta hän ei paennut; ja Abner pisti häntä takamaisella puolella keihäästä hänen vatsaansa, niin että keihäs kävi takaa ulos, ja hän lankesi siihen ja kuoli hänen eteensä. Ja jokainen, joka siihen paikkaan tuli, kussa Asahel kaatunut ja kuolleena oli, seisahti siihen.
24 And they pursued Joab and Abishai after Abner and the sun it set and they they came to [the] hill of Ammah which [is] on [the] face of Giah [the] way of [the] wilderness of Gibeon.
Mutta Joab ja Abisai ajoivat Abneria takaa siihen asti kuin päivä laski. Ja kuin he tulivat Amman kukkulalle, joka on Gian tykönä, Gibeonin korven tiellä,
25 And they gathered together [the] descendants of Benjamin behind Abner and they became a band one and they stood on [the] top of a hill one.
Silloin tulivat BenJaminin lapset Abnerin takaa kokoon ja kokosivat itsensä yhteen joukkoon, ja seisahtivat mäen kukkulalle.
26 And he called out Abner to Joab and he said ¿ to perpetuity will it devour [the] sword ¿ not do you know? that bitter it will be at the last and until when? not will you say to the people to turn back from after brothers their.
Ja Abner huusi Joabia ja sanoi: pitääkö miekan syömän ilman lakkaamata? Etkös tiedä, että siitä tulee enempi katkeruutta? Kuinka kauvan et sinä tahdo sanoa kansalle, että he lakkaisivat vainoomasta veljiänsä?
27 And he said Joab [by] [the] life of God if if not you had spoken for then from the morning it had abandoned pursuit the people each from after brother his.
Joab vastasi: niin totta kuin Jumala elää, jos sinä olisit (ennen) niin sanonut, niin olis kansa tänäpänä jo varhain lakannut vainoomasta kukin veljeänsä!
28 And he gave a blast Joab on the trumpet and they stood all the people and not they pursued again after Israel and not they repeated again to wage war.
Ja Joab puhalsi torveen, ja kaikki kansa seisahti alallensa, ja ei enää ajaneet Israelia takaa eikä myös enää sotineet.
29 And Abner and men his they went in the Arabah all the night that and they passed over the Jordan and they went all Bitron and they came Mahanaim.
Mutta Abner ja hänen miehensä kävivät kaiken yötä lakialla kedolla ja menivät Jordanin ylitse, vaelsivat kaiken Bitronin lävitse ja tulivat Mahanaimiin.
30 And Joab he returned from after Abner and he gathered all the people and they were missed of [the] servants of David nine-teen man and Asah-el.
Ja Joab käänsi itsensä Abnerista ja kokosi kaiken kansan; ja siinä kaivattiin Davidin palvelioista yhdeksäntoistakymmentä miestä ja Asahel.
31 And [the] servants of David they had struck down of Benjamin and among [the] men of Abner three hundred and sixty man they had died.
Mutta Davidin palveliat olivat lyöneet BenJaminilta ja niistä miehistä, jotka olivat Abnerin kanssa, kolmesataa ja kuusikymmentä miestä, jotka kuolivat.
32 And people lifted up Asahel and they buried him in [the] tomb of father his which [was] Beth-lehem and they went all the night Joab and men his and it became light for them at Hebron.
Ja he ottivat Asahelin ja hautasivat Betlehemiin, hänen isänsä hautaan; ja Joab kävi miehinensä kaiken sen yön ja tuli päivän valjetessa Hebroniin.
