Psalms 55
1 To the Chief Musician: with stringed Instruments. A Psalm of Instruction, of David. Give ear, O God, to my prayer, And do not hide thyself from my supplication:
Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
2 Attend unto me, and answer me, I may ramble in my complaining, And be driven to and fro—
Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
3 Because of the noise of the enemy, By reason of the oppression of the lawless one, For they would let trouble drop upon me, And, in anger, would they entrap me.
koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
4 My heart, would writhe within me, And, the terrors of Death, have fallen upon me:
Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
5 Fear and trembling, would enter me, And there would have overwhelmed me—a horror!
Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
6 Then I said—Oh that there were given me a pinion, like a dove, I would fly away and be at rest:
Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
7 Lo! I would take a distant flight, I would tarry in the wilderness. (Selah)
Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
8 I would hasten mine escape, From rushing wind, from storm.
Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
9 Confuse, O My Lord, divide their speech, For I have seen violence and contention in the city;
Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
10 Day and night, they go round her, upon her walls, And, trouble and misery, are in her midst;
Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 Engulfing ruin, is in her midst, And there depart not from her broadway, oppression and deceit.
Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
12 For it is, not an enemy, that reproacheth me, Or I could bear it, —Not one that hath hated me, who, against me, hath magnified himself, Or I might hide myself from him;
Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
13 But it is, thou, a man esteemed as mine equal, mine associate, and mine acquaintance;
vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
14 So that together have we been wont to find sweetness in counsel, In the house of God, used we to walk in the throng.
jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
15 Desolations on them! Let them go down into hades alive, For, wicked doings, are at home within them. (Sheol h7585)
Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
16 I, unto God, will cry, —And, Yahweh, will save me.
Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
17 At evening and morning and high noon, have I been wont to lament and complain, And he hath heard my voice!
Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
18 He hath completely redeemed my soul, out of the attack upon me, For, in multitudes, were they [in conflict] with me.
Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
19 GOD will hear, Yea He will humble them who aforetime sat [enthroned]. (Selah) With whom are no changings, Neither have they revered God.
Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
20 He hath thrust forth his hands, against them he was wont to salute, he hath violated his covenant;
Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
21 Smoother than curds, were [the words of] his mouth, But, war, was [in] his heart, —Softer his words than oil, Yet, they, were drawn swords!
Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
22 Cast upon Yahweh thy lot, and, he, will sustain thee: He will not suffer, to times age-abiding, the righteous one to be shaken.
Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
23 But, thou, O God, wilt bring them down to the pit of destruction, Men of bloodshed and deceit, shall not live out half their days; But, I, will trust in thee.
Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
