Psalms 139
1 To the Chief Musician, David’s. A Melody. O Yahweh! thou hast searched me, and observed:
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.
2 Thou, hast observed my downsitting and mine uprising, Thou hast given heed to my desire, from afar:
Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.
3 My path and my couch, hast thou examined, and, all my ways, thou well knowest.
Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.
4 Surely there hath not been a word on my tongue, [but] behold! O Yahweh, thou hast observed it on every side.
Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.
5 Behind and before, hast thou shut me in, and hast laid upon me thy hand: —
Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.
6 Knowledge, too wonderful, for me! high, I cannot attain to it!
Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.
7 Whither can I go from thy spirit? or whither, from thy face, can I flee?
Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?
8 If I ascend the heavens, there, thou art! If I spread out hades as my couch, behold thee! (Sheol h7585)
Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet. (Sheol h7585)
9 If I mount the wings of the dawn, settle down in the region beyond the sea,
Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,
10 Even there, thy hand shall lead me, and thy right hand shall hold me.
Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.
11 If I say, Surely, darkness, shall cover me! then, night, is light about me.
Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.
12 Even darkness, will not conceal from thee, —but, night, like day, will shine, So is the darkness, as the light!
Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.
13 For, thou, didst possess thyself of my reins, thou didst weave me together in the womb of my mother.
Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.
14 I thank thee, in that fearfully was my being distinguished, Wonderful are thy works, and, mine own soul, is observing [them] intently!
Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.
15 My substance was not hid from thee, —when I was made in secret, when I was skilfully figured in the lower parts of the earth.
Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.
16 Mine unfinished substance, thine eyes beheld, and, in thy book, all the parts thereof were written, —the days they should be fashioned! while yet there was not one among them.
Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.
17 To me, then, how precious have thy desires become, O GOD! How numerous, the heads of them!
Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?
18 I would recount them! Beyond the sands, they multiply, I rouse myself—and am still with thee.
Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.
19 Wilt thou not, O GOD, slay the lawless one? Therefore, ye men of bloodshed, depart from me!
Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.
20 For they speak of thee wickedly, Thy foes lift up [their hand] unto falsehood.
Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).
21 Do I not hate, them who hate thee, O Yahweh? And loathe, them who rise up against thee?
Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.
22 With completeness of hatred, I hate them, As enemies, have they become to me.
Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.
23 Search me, O GOD, and observe my heart, Try me, and observe my cares;
Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.
24 And see if there be any idol-way in me, and lead me in a way age-abiding.
Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.
