< Psalms 129 >
1 A Song of Ascents. Many a time, have they harassed me from my youth, well may Israel say:
Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;
2 Many a time, have they harassed me from youth, yet have they not prevailed against me.
He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.
3 Upon my back, have ploughmen ploughed, They have lengthened their furrow!
Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.
4 Yahweh, is righteous, He hath cut asunder the cords of the lawless.
Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.
5 Let all who hate Zion, be ashamed and shrink back:
Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.
6 Let them become like the grass of housetops, which, before it is pulled up, hath withered;
Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,
7 Wherewith no reaper, hath filled his hand, nor binder, his bosom:
Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
8 Neither have the passers-by ever said, The blessing of Yahweh, be unto you, —We have blessed you in the Name of Yahweh.
Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.