Psalms 108

1 A Song, a Melody: David’s. Fixed, is my heart, O God, I will sing and touch the strings, even mine honour.

Psalmi, Davidin veisu. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.

2 Awake, O harp and lyre, I will awaken the dawn!

Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain.

3 I will thank thee among the peoples, O Yahweh, and will sing praise unto thee, among the tribes of men.

Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa.

4 For, great, above the heavens, is thy lovingkindness, and, as far as the skies, thy faithfulness.

Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.

5 Be thou exalted above the heavens, O God, And, above all the earth, be thy glory.

Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse,

6 To the end thy beloved ones may be delivered, Oh save thou with thy right hand and answer me!

Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni.

7 God, hath spoken in his holiness, I will exult! I will apportion Shechem! And, the Vale of Succoth, will I measure out;

Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson.

8 Mine, is Gilead—mine, Manasseh, but, Ephraim, is the defence of my head, Judah, is my commander’s staff;

Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni;

9 Moab, is my wash-bowl, Upon Edom, will I throw my shoe, Over Philistia, raise a shout of triumph.

Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen.

10 Who will conduct me to a fortified city? Who will lead me as far as Edom?

Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin?

11 Hast not thou, O God, rejected us? and wilt not go forth, O God, with our hosts.

Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa?

12 Grant us help out of distress, for, vain, is the deliverance of man:

Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha.

13 In God, shall we do valiantly, He himself, therefore, shall tread down our adversaries.

Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas.