Psalms 107
1 O give thanks to Yahweh—For he is good, For, age-abiding, is his lovingkindness.
Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Let the redeemed of Yahweh say, Whom he hath redeemed from the hand of the adversary;
Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
3 And, out of the lands, hath gathered them—From the east and from the west, From the north and from the south.
Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
4 They wandered about in the desert—in a waste, Way to a city to dwell in, found they none;
Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
5 Hungry—yea thirsty, their soul, within them, fainted:
Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
6 Then made they outcry to Yahweh, in their peril, Out of their distresses, he rescued them;
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
7 And led them by a straight road, That they might journey to a city to dwell in.
Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
8 Let them give thanks to Yahweh for his lovingkindness, and for his wonderful dealings with the sons of men;
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
9 For he hath satisfied the longing soul, and, the famished soul, hath he filled with good.
Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
10 The dwellers in darkness and death-shade, bound with oppression and iron;
Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
11 Because they had rebelled against the sayings of GOD, —and, the counsel of the Most High, they had spurned;
Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
12 And he bowed down, with labour, their heart, They staggered, with no one to help,
Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
13 Then made they outcry to Yahweh in their peril, Out of their distresses, he saved them;
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
14 He brought them forth out of darkness and death-shade, and, their fetters, he tare off.
Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
15 Let them give thanks to Yahweh for his lovingkindness, and for his wonderful dealings with the sons of men!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
16 For he brake in pieces the doors of bronze, And, the bars of iron, he hewed asunder.
Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
17 The perverse, by reason of their transgression, and on account of their iniquities, are afflicted;
Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
18 All manner of food, their soul abhorreth, and so they draw near unto the gates of death,
Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
19 Then make they outcry to Yahweh in their peril, and, out of their distresses, he saveth them.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
20 He sendeth his word, and healeth them, and delivereth them from their graves.
Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
21 Let them give thanks to Yahweh for his lovingkindness, and for his wonderful dealings with the sons of men!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
22 Yea let them sacrifice the sacrifices of thanksgiving, and recount his works with a shout.
Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
23 Men who go down to the sea, in ships, doing business through mighty waters;
Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
24 They, see the works of Yahweh, and his wonders in the deep;
He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
25 And he speaketh, and there ariseth a tempestuous wind, which lifteth on high its rolling waves;
Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
26 They mount the heavens, they descend the roaring deeps, their soul, by trouble, dissolveth;
Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
27 They reel and stagger, like a drunken man, and, all their wisdom, is engulfed,
Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
28 Then make they outcry to Yahweh in their peril, and, out of their distresses, he bringeth them forth,
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
29 He calmeth the storm to a whisper, and silent are their rolling waves:
Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
30 Then are they glad, because they are hushed, And he guideth them unto their desired haven.
Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
31 Let them give thanks to Yahweh for his lovingkindness, and for his wonderful dealings with the sons of men!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
32 Yea let them extol him in the convocation of the people, and, in the seated company of elders, let them praise him.
Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
33 He turneth Rivers into a desert, and, Springs of Water, into thirsty ground,
Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 A Land of Fruit, into a waste of salt, For the wickedness of them who dwell therein.
Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
35 He turneth A Desert, into a pool of water, and, A Parched Land into springs of water;
Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
36 And hath caused the famished to dwell there, And they have built them a city to dwell in;
Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
37 And have sown fields, and planted vineyards, and made them fruits of increase:
Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
38 Thus hath he blessed them, and they have multiplied greatly, And, their cattle, he maketh not few.
Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
39 So have they become few and been brought low, By oppression, misfortune, and sorrow;
Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
40 He poureth contempt upon nobles, and causeth them to wander in a pathless waste;
Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
41 But he hath set the needy on high from affliction, and made families, like a flock: —
Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
42 The upright seeth and is glad, And, all perverseness, hath closed her mouth.
Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
43 Who is wise? then let him observe these things! and diligently consider the lovingkindness of Yahweh.
Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.
