Psalms 106
1 Praise ye Yah, Give ye thanks to Yahweh—For he is good, For age-abiding, is his lovingkindness.
Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Who can relate the mighty deeds of Yahweh? can cause to be heard, all his praise?
Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä?
3 How happy! They who observe justice, He that executeth righteousness at all times.
Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden!
4 Remember me, O Yahweh, when thou acceptest thy people, Visit me, with thy salvation;
Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi,
5 That I may look upon the welfare of thy chosen ones, That I may rejoice in the joy of thy nation, That I may glory, with thine inheritance.
että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.
6 We have sinned—with our fathers, We have acted perversely, we have committed lawlessness;
Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.
7 Our fathers, in Egypt, understood not thy wonders, They remembered not the abounding of thy lovingkindnesses, but rebelled by the sea—at the Red Sea.
Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.
8 Yet he saved them, for the sake of his Name, to make known his mighty power;
Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi.
9 So he rebuked the Red Sea, and it dried up, And he led them through deeps, as pasture-land;
Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.
10 And saved them from the hand of one full of hatred, And redeemed them out of the hand of the foe;
Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.
11 So the waters covered their adversaries, Not one from among them, was left.
Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.
12 They believed therefore in his words, They sang his praise.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään.
13 Soon forgat they his works, —They waited not for his counsel;
Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.
14 But lusted a lust in the desert, and tested GOD in the waste.
Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.
15 So he gave them their request, but sent leanness into their soul.
Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.
16 And they became jealous of Moses in the camp, —of Aaron the holy one of Yahweh;
Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.
17 The earth opened and engulfed Dathan, and covered up the assembly of Abiram;
Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion.
18 Then was kindled a fire in their assembly, —a flame, consumed the lawless ones.
Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.
19 They made a calf in Horeb, —and bowed down to a molten image;
He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;
20 Thus changed they my glory, for the similitude of an ox that eateth grass.
he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
21 They forgat GOD their saviour, who had done great things in Egypt:
He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,
22 Wonders in the land of Ham, Terrible things by the Red Sea.
ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.
23 Then would he have bidden to destroy them, —had not Moses his chosen, stood in the breach before him, To turn back his wrath from destroying.
Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.
24 And they refused the delightful land, They believed not his word;
He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
25 But murmured in their tents, —They hearkened not unto the voice of Yahweh.
He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.
26 So he lifted up his hand unto them, that he would let them fall in the desert;
Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa,
27 And would disperse their seed among the nations, and would scatter them throughout the lands.
kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.
28 Yet they let themselves be bound to Baal-peor, —and did eat sacrifices to the dead:
He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.
29 So they provoked to anger by their doings, and a plague, made a breach among them.
He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.
30 Then stood up Phinehas, and interposed, and stayed was the plague:
Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi.
31 So it was counted unto him, for righteousness, To generation after generation, unto times age abiding.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti.
32 And they provoked by the waters of Meribah, —And it fared ill with Moses, for their sakes;
He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.
33 For they embittered his spirit, and he spake rashly with his lips.
Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.
34 They destroyed not the peoples of which Yahweh had spoken to them;
He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,
35 But had fellowship with the nations, and learned their doings;
vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.
36 Yea they served their idols, and they became to them a snare:
He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula.
37 Yea they sacrificed their sons and their daughters to mischievous demons;
Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille.
38 And poured out innocent blood, the blood of their sons and their daughters, whom they sacrificed to the idols of Canaan, And the land was polluted with blood-shed;
He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.
39 And they became unclean by their works, and became unchaste in their doings.
Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.
40 Then was kindled the anger of Yahweh with his people, and he abhorred his own inheritance.
Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.
41 So he delivered them up into the hand of the nations, And they who hated them, had dominion over them;
Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.
42 And their enemies oppressed them, And they were bowed down under their hand.
Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle.
43 Many times, did he rescue them, —But, they, rebelled by their counsel, and sank low in their iniquity.
Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden.
44 Then looked he on the distress which befell them, —when he heard their loud cry;
Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.
45 Then remembered he, for them, his covenant, and was moved to pity, according to the abounding of his lovingkindnesses;
Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.
46 And granted them compassion before all their captors.
Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
47 Save us, O Yahweh our God, and gather us from among the nations, That we may give thanks unto thy holy Name, That we may triumph aloud in thy praise.
Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme.
48 Blessed be Yahweh, God of Israel, from one age even unto another, And all the people, shall say, Amen! Praise ye Yah!
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"
