Psalms 106
1 Praise ye Yah, Give ye thanks to Yahweh—For he is good, For age-abiding, is his lovingkindness.
Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Who can relate the mighty deeds of Yahweh? can cause to be heard, all his praise?
Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
3 How happy! They who observe justice, He that executeth righteousness at all times.
Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
4 Remember me, O Yahweh, when thou acceptest thy people, Visit me, with thy salvation;
Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
5 That I may look upon the welfare of thy chosen ones, That I may rejoice in the joy of thy nation, That I may glory, with thine inheritance.
Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
6 We have sinned—with our fathers, We have acted perversely, we have committed lawlessness;
Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
7 Our fathers, in Egypt, understood not thy wonders, They remembered not the abounding of thy lovingkindnesses, but rebelled by the sea—at the Red Sea.
Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
8 Yet he saved them, for the sake of his Name, to make known his mighty power;
Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
9 So he rebuked the Red Sea, and it dried up, And he led them through deeps, as pasture-land;
Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
10 And saved them from the hand of one full of hatred, And redeemed them out of the hand of the foe;
Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
11 So the waters covered their adversaries, Not one from among them, was left.
Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
12 They believed therefore in his words, They sang his praise.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
13 Soon forgat they his works, —They waited not for his counsel;
Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
14 But lusted a lust in the desert, and tested GOD in the waste.
He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
15 So he gave them their request, but sent leanness into their soul.
Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
16 And they became jealous of Moses in the camp, —of Aaron the holy one of Yahweh;
Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
17 The earth opened and engulfed Dathan, and covered up the assembly of Abiram;
Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
18 Then was kindled a fire in their assembly, —a flame, consumed the lawless ones.
Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
19 They made a calf in Horeb, —and bowed down to a molten image;
He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
20 Thus changed they my glory, for the similitude of an ox that eateth grass.
Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
21 They forgat GOD their saviour, who had done great things in Egypt:
He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
22 Wonders in the land of Ham, Terrible things by the Red Sea.
Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
23 Then would he have bidden to destroy them, —had not Moses his chosen, stood in the breach before him, To turn back his wrath from destroying.
Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
24 And they refused the delightful land, They believed not his word;
Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
25 But murmured in their tents, —They hearkened not unto the voice of Yahweh.
Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
26 So he lifted up his hand unto them, that he would let them fall in the desert;
Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
27 And would disperse their seed among the nations, and would scatter them throughout the lands.
Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
28 Yet they let themselves be bound to Baal-peor, —and did eat sacrifices to the dead:
Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
29 So they provoked to anger by their doings, and a plague, made a breach among them.
Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
30 Then stood up Phinehas, and interposed, and stayed was the plague:
Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
31 So it was counted unto him, for righteousness, To generation after generation, unto times age abiding.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
32 And they provoked by the waters of Meribah, —And it fared ill with Moses, for their sakes;
Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
33 For they embittered his spirit, and he spake rashly with his lips.
Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
34 They destroyed not the peoples of which Yahweh had spoken to them;
Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
35 But had fellowship with the nations, and learned their doings;
Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
36 Yea they served their idols, and they became to them a snare:
Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
37 Yea they sacrificed their sons and their daughters to mischievous demons;
Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
38 And poured out innocent blood, the blood of their sons and their daughters, whom they sacrificed to the idols of Canaan, And the land was polluted with blood-shed;
Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
39 And they became unclean by their works, and became unchaste in their doings.
Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
40 Then was kindled the anger of Yahweh with his people, and he abhorred his own inheritance.
Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
41 So he delivered them up into the hand of the nations, And they who hated them, had dominion over them;
Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
42 And their enemies oppressed them, And they were bowed down under their hand.
Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
43 Many times, did he rescue them, —But, they, rebelled by their counsel, and sank low in their iniquity.
Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
44 Then looked he on the distress which befell them, —when he heard their loud cry;
Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
45 Then remembered he, for them, his covenant, and was moved to pity, according to the abounding of his lovingkindnesses;
Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
46 And granted them compassion before all their captors.
Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
47 Save us, O Yahweh our God, and gather us from among the nations, That we may give thanks unto thy holy Name, That we may triumph aloud in thy praise.
Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
48 Blessed be Yahweh, God of Israel, from one age even unto another, And all the people, shall say, Amen! Praise ye Yah!
Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!
