Psalms 104
1 Bless, O my soul, Yahweh, —Yahweh, my God, thou art exceedingly great, With honour and majesty, hast thou clothed thyself,
Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.
2 Putting on light, as a robe, Stretching out the heavens, as a curtain;
Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;
3 Building, in the waters, his upper chambers, —Who maketh clouds his chariot, Who passeth along on the wings of the wind;
sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.
4 Making His messengers, winds, His attendants, a flaming fire;
Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.
5 He hath fixed the earth on its foundations, It is not to be shaken, to times age-abiding and beyond.
Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.
6 With the resounding deep—as a garment, hast thou covered it, Above the mountains, stand the waters;
Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.
7 At thy rebuke, they flee, At the voice of thy thunder, they hurry away;
Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;
8 Mountains rise, Valleys sink, Unto the place which thou hast fixed for them;
vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.
9 Bounds, hast thou set, which they are not to pass over, They are not to return to cover the earth.
Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.
10 Who hast sent forth springs, through the torrent-beds, Between the mountains, they flow along;
Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.
11 They give drink, to every wild beast of the field, The wild asses do break their thirst.
Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.
12 Over them, the bird of the heavens settleth down, From amidst the foliage, they utter a voice.
Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.
13 Who watereth the mountains out of his upper chambers, Out of the fruit of thy works, thou satisfiest the earth.
Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.
14 Who causeth the grass to shoot forth for the cattle, And the herb, for the service of man, That he may bring forth food out of the earth;
Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän
15 And, wine, may rejoice the heart of man, Making radiant his well-nourished face, —And, food, may, the heart of man, sustain.
ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.
16 Satisfied are, The trees of Yahweh, The cedars of Lebanon, which he hath planted;
Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.
17 Where the birds build their nests, The stork, in the fir-trees, hath her house;
Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.
18 The high mountains, are for the chamois, The crags, are a refuge for the conies.
Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.
19 He hath made the moon for seasons, And, the sun, knoweth his place for entering in.
Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.
20 Thou causest darkness, and it becometh night, Therein, creepeth forth, Every wild beast of the forest;
Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.
21 The young lions, roaring for prey, And seeking, from GOD, their food.
Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.
22 The sun ariseth, they withdraw themselves, And, in their lairs, lay them down.
Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.
23 Man goeth forth to his work, And to his labour, until evening.
Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.
24 How thy works abound, O Yahweh! All of them—in wisdom, hast thou made, The earth is full of thy possession: —
Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.
25 This sea here, is great and broad on both hands, —Wherein are creeping things, even without number, Living things, small with great;
Merikin, suuri ja aava-siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.
26 There, ships, sail along, This sea-monster, thou hast formed to sport therein;
Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.
27 All of them, for thee, do wait, That thou mayest give them their food in its season;
Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.
28 Thou givest unto them, they gather, Thou openest thy hand, they are satisfied with good.
Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.
29 Thou hidest thy face, they are dismayed, Thou withdrawest their spirit, They cease to breathe, And, unto their own dust, do they return:
Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.
30 Thou sendest forth thy spirit, they are created, And thou renewest the face of the ground.
Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.
31 Be thy glory, O Yahweh, to times age-abiding, Let Yahweh rejoice in his own works:
Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,
32 Who looketh at the earth, and it trembleth, He toucheth the mountains, and they smoke.
hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.
33 I will sing to Yahweh, as long as I live! Yea I will touch the strings to my God, while I continue;
Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.
34 Pleasing unto him, be my (meditation) I, will rejoice in Yahweh.
Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.
35 Sinners shall be consumed out of the earth And, the lawless, no more, shall exist, —Bless, O my soul, Yahweh, Praise ye Yah!
Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!
