Proverbs 29
1 He that being often reproved stiffeneth his neck, suddenly shall be hurt, and there be no healing.
Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.
2 When the righteous become great, the people rejoice, but, when a lawless man beareth rule, a people sigh.
Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.
3 A man who loveth wisdom, gladdeneth his father, but, a companion of harlots, destroyeth wealth.
Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.
4 A king, by justice, shall establish a land, —but, a man open to bribes, bringeth it to ruin.
Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.
5 A man who flattereth his neighbour, spreadeth, a net, over his steps.
Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.
6 In the transgression of a wicked man, is a snare, but, the righteous, doth shout in triumph and rejoice.
Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.
7 The righteous doth acknowledge the plea of the poor, but, the lawless, regardeth not knowledge.
Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
8 Men given to mockery, inflame a city, —but, wise men, turn away anger.
Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.
9 A wise man pleading with a foolish man, whether he rage or laugh, there is no settlement.
Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
10 Blood-thirsty men, hate the blameless man, and, as for the upright, they seek his life.
Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.
11 All his anger, doth a dullard let go, but, a wise man, by keeping it back, stilleth it.
Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.
12 When a ruler giveth heed to the word of falsehood, all his attendants, become lawless.
Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.
13 The poor man and the man of usury, meet together, he that enlighteneth the eyes of them both, is Yahweh.
Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
14 When a king judgeth faithfully the poor, his throne, to futurity, shall be established.
Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.
15 A rod with rebuke, giveth wisdom, but, a youth unrestrained, bringeth shame to his mother.
Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.
16 When the lawless become great, transgression increaseth, but, the righteous, shall behold, their ruin.
Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.
17 Correct thy son, that he may give thee rest, that he may give delight to thy soul.
Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.
18 Where there is no vision, a people is let loose, but, he that keepeth instruction, how happy is he!
Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.
19 By words, a servant will not be corrected, though he perceiveth, yet is there no answer.
Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.
20 Thou hast seen a man hasty in his words, —there is, more hope of a dullard, than of him.
Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
21 He that dealeth tenderly with his servant from childhood, in his after life, shall have him for a son.
Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.
22 A man given to anger, stirreth up strife, and, he that exceedeth in wrath, aboundeth in transgression.
Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
23 The loftiness of a man, layeth him low, —but, one of a lowly spirit, shall attain unto honour.
Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.
24 He that shareth with a thief, hateth himself, an oath, he heareth, yet may not tell.
Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.
25 The fear of man, setteth a snare, but, he that trusteth in Yahweh, shall be placed on high.
Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.
26 Many, seek the face of a ruler, but, from Yahweh, is the sentence of each one.
Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.
27 An abomination to the righteous, is the man of perversity, and, an abomination to the lawless, is a man of straightforward way.
Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.
