Proverbs 17
1 Better a dry morsel, and peace therewith, than a house full of contentious sacrifices.
Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
2 A prudent servant, shall rule over a son who causeth shame, and, in the midst of brothers, shall he share the inheritance.
Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
3 Fining-pot for silver, crucible for gold, but, he that trieth hearts, is Yahweh.
Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
4 Discord, giveth heed to the aggrieving lip, —Falsehood, giveth ear to the destroying tongue.
Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
5 He that mocketh the poor, hath reproached his Maker, He that maketh merry at distress, shall not be held innocent.
Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
6 The crown of old men, consists of children’s children, and the adornment of children, is their fathers.
vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
7 Unseemly in an unworthy man, is the lip of excellence, much more, in one of noble mind, the lip of falsehood.
Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
8 A gift, in the eyes of its owner, is, a stone of beauty, whithersoever it turneth, it bringeth prosperity.
Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
9 He that hideth a transgression, seeketh love, but, he that repeateth a matter, separateth intimate friends.
Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
10 A reproof sinketh more deeply into an intelligent man than a hundred stripes, into a dullard!
Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
11 Nothing less than rebellion, doth a wicked man seek, and, a relentless messenger, shall be sent out against him.
Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
12 Let a bereaved bear encounter man, rather than a dullard, with his folly!
Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
13 He that returneth evil for good, evil shall not depart from his house.
Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
14 A letting forth of water, is the beginning of strife, therefore, before it breaketh out, abandon, contention.
Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
15 He that justifieth the lawless, and he that condemneth the righteous, an abomination to Yahweh, are they, both.
Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
16 Wherefore is there a price in the hand of a dullard? that he who is without sense, may acquire wisdom.
Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
17 At all times, doth a friend love, and, a brother for distress, must be born.
Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
18 A man lacking sense, is one who striketh hands, giving security, before his neighbour.
Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
19 A lover of transgression, is one who loveth strife, he that heighteneth his door, seeketh grievous harm.
Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
20 The crooked in heart, shall not find good, and, he that is perverse with his tongue, shall fall into wickedness.
Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
21 He that begetteth a dullard, it is to his own grief, neither can the father of the base, rejoice.
Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
22 A joyful heart, worketh an excellent cure, —but, a stricken spirit, drieth up the bone.
Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
23 A bribe out of his bosom, doth a lawless man take, to pervert the ways of justice.
Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
24 Before the face of the discerning, is wisdom, but, the eyes of a dullard, are in the ends of the earth.
Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
25 A vexation to his father, is the son that is a dullard, and a bitterness, to her that bare him.
Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
26 Surely, to chastise the righteous, is not good, to smite the noble-minded for equity.
Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
27 Sparing of his words, is one who valueth knowledge, and, of a thoughtful spirit, is a man of intelligence.
Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
28 Even a fool, holding his peace, is accounted, wise, —He that closeth his lips, [is thought] to have understanding.
Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
