Proverbs 14
1 Every, wise woman, buildeth up her house, but, a foolish one, with her own hands, would break it down.
Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.
2 He that walketh in his uprightness, is one who revereth Yahweh, but, he that is crooked in his way, is one who despiseth him.
Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.
3 In the mouth of the foolish, is a haughty rod, but, as for the lips of the wise, thou shalt give heed to them!
Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.
4 Without cattle, the crib is clean, but, much increase, is in the strength of the ox.
Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.
5 A faithful witness, will not deceive, but a false witness, uttereth deceitful things.
Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.
6 A scoffer seeketh wisdom, and there is none, but, knowledge, to the discerning, is easy.
Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.
7 Get thee from the presence of a man that is a dullard, when thou perceivest not the lips of knowledge.
Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.
8 The wisdom of the prudent, is to understand his way, but, the folly of dullards, is a fraud.
Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.
9 the foolish, scoff at guilt, but, between the upright, is good pleasure.
Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
10 The heart, knoweth its own bitterness, and, in its joy, no stranger shareth.
Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.
11 The house of the lawless, shall be destroyed, but, the tent of the upright, shall flourish.
Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.
12 There is a way that enticeth a man, but, at the latter end thereof, are the ways of death!
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.
13 Even, in laughter, the heart may be in pain, and, the latter end of gladness, be grief.
Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.
14 With his own ways, shall be filled the backslider in heart, and, from himself, shall a good man [be satisfied].
Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.
15 The simple, believeth every word, but, the prudent, looketh well to his going.
Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.
16 A wise man, feareth, and avoideth evil, but, a dullard, is haughty and confident.
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.
17 The impatient, worketh folly, and, a man of wicked devices, is hated.
Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.
18 The simple inherit folly, but, the shrewd, crowneth himself with knowledge.
Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.
19 Abased are the wicked, before the good, and, the lawless, at the gates of the righteous.
Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.
20 Even by his neighbour, is a poor man hated, but, the lovers of the rich man, are many.
Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
21 He that sheweth contempt for his neighbour, sinneth, but, he that sheweth favour to the afflicted, how happy is he!
Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.
22 Shall they not, become vagrants, who devise evil? but, lovingkindness and faithfulness, [be to] them who devise good.
Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.
23 By all labour, there will be abundance, but, the talk of the lips, tendeth only to want.
Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
24 the crown of the wise, is their wealth, but, the folly of dullards, is, folly.
Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
25 A deliverer of souls, is a faithful witness, but, he that uttereth falsehoods, is a fraud.
Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
26 In the reverence of Yahweh, is strong security, and, his children, shall have a place of refuge.
Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.
27 The reverence of Yahweh, is a well-spring of life, that a man may avoid the snares of death.
Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.
28 In the multitude of a people, is the majesty of the king, but, in the ceasing of population, is the ruin of the prince.
Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
29 One slow to anger, hath great understanding, but, the hasty in spirit, exalteth folly.
Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.
30 The life of the whole body, is a tranquil mind, but, a decay of the bones, is jealousy.
Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
31 The oppressor of the poor, hath reproached his Maker, but he that sheweth favour to the needy, is one who, holdeth Him in honour.
Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
32 By his own wickedness, shall the lawless man, be thrust down, but the righteous, seeketh refuge in his integrity.
Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.
33 In the heart of the intelligent, reposeth wisdom, but, in the midst of dullards, it maketh itself known.
Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.
34 Righteousness, exalteth a nation, but, a reproach to any people, is sin.
Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.
35 The good-pleasure of a king, is due to a servant who is discreet, but, his indignation, shall be against him that bringeth shame.
Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.
