Proverbs 1
1 The proverbs of Solomon, son of David, King of Israel:
Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;
2 For the knowledge of wisdom and correction, for discerning the sayings of intelligence;
Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,
3 For receiving the correction of prudence, righteousness and justice, and equity;
Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;
4 For giving To the simple shrewdness, To the young man, knowledge and discretion.
Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.
5 A wise man, will hear, and will increase learning, and a, discreet man, wise counsels, will acquire,
Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,
6 By gaining discernment of proverb, and satire, the words of the wise, and their dark sayings.
Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.
7 The reverence of Yahweh, is the beginning of knowledge, Wisdom and correction, the foolish have despised.
Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.
8 Hear, my son, the correction of thy father, and do not reject the instruction of thy mother;
Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!
9 For, a wreath of beauty, shall they be to thy head, and chains of ornament, to thy neck.
Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.
10 My son, if sinners entice thee, do not consent.
Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.
11 If they say—Come with us, —Let us lie in wait for blood, Let us watch in secret for him who is needlessly innocent;
Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;
12 Let us engulf them, like hades, alive, While in health, like them who are going down to the pit; (Sheol h7585)
Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; (Sheol h7585)
13 All costly substance, shall we find, We shall fill our houses with spoil;
Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;
14 Thy lot, shalt thou cast into our midst, One purse, shall there be, for us all.
Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:
15 My son, do not walk in the way with them, Withhold thy foot from their path.
Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.
16 For, their feet, to mischief, do run, and haste to the shedding of blood.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.
17 Surely, in vain, is spread the net, in the sight of aught that hath wings!
Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.
18 Yet, they, for their own blood, lie in wait, They watch in secret for their own life.
Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.
19 Such are the ways of every one that graspeth with greed, The life of the owners thereof, it taketh away!
Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.
20 Wisdom, in the open place, soundeth forth, in the broadways, she raiseth her voice;
Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.
21 At the head of bustling streets, she crieth aloud, —at the openings of the gates in the city—her sayings, she doth utter: —
Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:
22 How long, ye simple ones, will ye love simplicity? and, scoffers, in scoffing, delight them? and, dullards, hate knowledge?
Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
23 Will ye turn, at my reproof? Lo! I will pour out to you my spirit, I will make known my words to you.
Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
24 Because I called, and ye refused, I stretched out my hand, and no one regarded;
Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
25 But ye dismissed all my counsel, and, to my rebuke, would not yield,
Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
26 I also, at your calamity, will laugh, I will mock, when cometh your dread;
Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
27 When cometh as a crashing your dread, and, your calamity, as a storm-wind, overtaketh, when there come upon you, distress and anguish.
Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
28 Then, will they call me, but I will not answer, they will seek me diligently, but shall not find me.
Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
29 Because they hated knowledge, and, the reverence of Yahweh, did not choose;
Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
30 Consented not to my counsel, disdained all my rebuke,
Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
31 Therefore shall they eat of the fruit of their own way, and, with their own counsels, be filled.
Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
32 For, the turning away of the simple, will slay them, —and, the carelessness of dullards, will destroy them.
Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
33 Whereas, he that hearkeneth unto me, shall dwell safely, and be at rest, without dread of misfortune.
Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.
