Philemon 1
1 Paul, prisoner of Christ Jesus, and Timothy my brother, —unto Philemon the beloved, and a fellow worker of ours,
Paavali, Kristuksen Jesuksen vanki, ja veli Timoteus, rakkaalle Philemonille, ja meidän apulaisellemme,
2 And unto Apphia our sister. And unto Archippus our fellow-soldier, and unto the assembly which meeteth, at thy house:
Ja rakkaalle Appialle ja Arkippukselle, meidän kanssapalveliallemme, ja seurakunnalle, joka sinun huoneessas on:
3 Favour unto you, and peace, from God our Father, and Lord Jesus Christ.
Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
4 I am giving thanks unto my God—always, making mention, of thee, in my prayers,
Minä kiitän minun Jumalaani ja muistan aina sinua minun rukouksissani,
5 Hearing of thy love, and of the faith which thou hast towards the Lord Jesus and towards all the saints, —
Että minä kuulen siitä rakkaudesta ja uskosta, joka sinulla Herran Jesuksen päälle on ja kaikkein pyhäin tykö:
6 To the end that, the fellowship of thy faith, may become, energetic, by a personal knowledge of every good thing that is in us towards Christ;
Että sinun uskos, joka meille yhteinen on, tulis sinussa kaiken hyvyyden tuntemisen kautta voimalliseksi, joka teillä Kristuksessa Jesuksessa on.
7 For, much joy, have I had, and encouragement, by occasion of thy love, in that, the tender affections of the saints, have had rest given them by thee, brother.
Sillä meillä on suuri ilo ja lohdutus sinun rakkaudestas, että pyhäin sydämet sinun kauttas, rakas veljeni, virvoitetut ovat.
8 Wherefore, though I have, much, freedom of speech, in Christ, to be enjoining upon thee that which is befitting,
Sentähden vaikka minulla on suuri uskallus Kristuksessa käskeä sinua, mitä sinun tehdä tulee,
9 Yet, for loves sake, I rather exhort, —being, such a one, as Paul the aged, now, also, even a prisoner of Christ Jesus, —
Niin minä kuitenkin tahdon rakkauden puolesta ennen rukoilla, minä, joka tainkaltainen olen, nimittäin vanha Paavali, mutta nyt myös Jesuksen Kristuksen vanki.
10 I exhort thee concerning my own child, whom I have begotten in my bonds, —Onesimus:
Niin minä siis neuvon sinua, minun poikani Onesimuksen puolesta, jonka minä siteissäni siitin,
11 Him who, at one time, was, unto thee, unserviceable, but, now, unto thee and unto me, serviceable;
Joka sinulle muinen kelvotoin oli, mutta nyt sinulle ja minulle kyllä tarpeellinen, jonka minä nyt olen lähettänyt jälleen.
12 Whom I have sent back unto thee—him, that is, my own, tender affections!—
Mutta ota häntä vastaan; sillä hän on minun oma sydämeni.
13 Whom, I, was minded, with myself, to detain, that, in thy behalf, unto me, he might be ministering in the bonds of the joyful message;
Minä tahdoin häntä pitää minun tykönäni, että hän minua sinun puolestas evankeliumin siteissä palvelis.
14 But, apart from thy mind, I wished to do, nothing, that, not as by necessity, thy goodness should be, but, by choice.
Mutta en minä tahtonut mitään ilman sinun suosiotas tehdä, ettei sinun hyvyytes pitänyt oleman niinkuin vaadittu, vaan vapaamielinen.
15 For, peradventure, for this cause, was he separated for an hour, that, as an age-abiding possession, thou mightest have him back, — (aiōnios g166)
Sillä sentähden hän hetkeksi sinulta läksi, ettäs hänen ijäksi saisit jällensä, (aiōnios g166)
16 No longer as a servant, but above a servant—a brother beloved, very greatly to me, but, how much rather, to thee—both in the flesh and in the Lord!
Ei nyt silleen niinkuin palvelian, vaan enemmin palvelian ja niinkuin rakkaan veljen, erinomattain minulle, mutta kuinka paljoa enemmin sinulle, sekä lihan kautta että Herrassa.
17 If, therefore, thou holdest me as one in thy fellowship, take him unto thee, as myself;
Jos sinä siis minun kumppaninas pidät, niin ota häntä vastaan niinkuin minuakin.
18 And, if he hath wronged thee at all or oweth thee aught, the same, unto me, do thou reckon: —
Mutta jos hän jotakin sinua vahingoittanut on eli on sinulle velkaa, niin sano minun syykseni.
19 I, Paul, have written [it] with, my own, hand, —I, will repay [it]; that I may not tell thee—that, thyself, unto me, thou still owest.
Minä Paavali olen tämän omalla kädelläni kirjoittanut ja tahdon sen sinulle maksaa, etten minä sinulle sanoisi, ettäs myös sinun itses minulle velkapää olet.
20 Yea! brother, I, would, from thee, have help, in the Lord: give rest unto my tender affections in Christ.
Armas veljeni! suo minun ihastua sinusta Herrassa, virvoita minun sydämeni Herrassa.
21 Confident of thine obedience, I have written unto thee, knowing that, even beyond what I say, thou wilt do: —
Minä kirjoitin sinulle luottain sinun kuuliaisuutees, tietäen sinun enemmin tekevän kuin minä sanonkaan.
22 At the same time, moreover, be also getting ready for me, a lodging; for I am hoping that, through your prayers, I shall be granted as a favour unto you.
Valmista myös minulle majaa; sillä minä toivon, että minä teidän rukoustenne kautta teille lahjoitetaan.
23 There salute thee—Epaphras my fellow-captive in Christ Jesus,
Sinua tervehtivät Epaphras, (minun kanssavankini Kristuksessa Jesuksessa, )
24 Mark, Aristarchus, Demas, Luke, —my fellow-workers.
Markus, Aristarkus, Demas, Luukas, minun apulaiseni.
25 The favour of the Lord Jesus Christ, be with your spirit.
Meidän Herran Jesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa, amen!
