Matthew 27
1 Now, when morning came, all the High-priests and Elders of the people took, counsel, against Jesus, so as to put him to death:
Mutta aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet;
2 and, binding him, they led him away, and delivered him up unto Pilate the governor.
ja he sitoivat hänet ja veivät pois ja antoivat hänet maaherran, Pilatuksen, käsiin.
3 Then, Judas who had delivered him up, seeing that he was condemned, being smitten with remorse, returned the thirty pieces of silver unto the High-priests and Elders,
Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille
4 saying—I have sinned, in delivering up righteous blood. But, they, said—What is that to us? thou, shalt see to it for thyself.
ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren". Mutta he sanoivat: "Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi."
5 And, throwing the pieces of silver into the Temple, he withdrew, and, going away, hanged himself.
Ja hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi.
6 But, the High-priests, taking the pieces of silver, said—It is not allowed, to cast them into the treasury; since, a price of blood, they are.
Niin ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: "Ei ole luvallista panna näitä temppelirahastoon, koska ne ovat veren hinta".
7 And, taking counsel, they bought with them, the field of the potter, as a burial-place for strangers.
Ja neuvoteltuaan he ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi.
8 Wherefore, that field hath been called Field of Blood, until this day.
Sentähden sitä peltoa vielä tänäkin päivänä kutsutaan Veripelloksi.
9 Then, was fulfilled, that which was spoken through Jeremiah the prophet, saying: And they took the thirty pieces of silver, as the value of him whom they had valued, whom they had valued, of Israel’s sons, —
Silloin kävi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jeremiaan kautta, joka sanoo: "Ja he ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan siitä arvioidusta miehestä, jonka he olivat israelilaisten puolesta arvioineet,
10 And gave them for the field of the potter, as, the Lord, directed me.
ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra oli minun kauttani käskenyt".
11 Now, Jesus, stood before the governor; and the governor questioned him, saying—Thou, art the king of the Jews? And, Jesus, said—Thou, sayest.
Mutta Jeesus seisoi maaherran edessä. Ja maaherra kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Niin Jeesus sanoi: "Sinäpä sen sanot".
12 And, while he was being accused by the High-priests and Elders, he answered nothing.
Ja kun ylipapit ja vanhimmat häntä syyttivät, ei hän mitään vastannut.
13 Then, Pilate saith unto him—Hearest thou not how many things against thee they are bearing witness?
Silloin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?"
14 And he answered him, no not so much as a single word, so that the governor was marvelling exceedingly.
Mutta hän ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä, niin että maaherra suuresti ihmetteli.
15 But, feast by feast, the governor had been wont to release one unto the multitude, a prisoner whom they were desiring.
Oli tapana, että maaherra juhlan aikana päästi kansalle yhden vangin irti, kenenkä he tahtoivat.
16 Now they had at that time a distinguished prisoner, called, Barabbas.
Ja heillä oli silloin kuuluisa vanki, jota sanottiin Barabbaaksi.
17 They therefore having come together, Pilate, said to them—Whom will ye I should release unto you? Barabbas? or Jesus, who is called Christ?
Kun he nyt olivat koolla, sanoi Pilatus heille: "Kummanko tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?"
18 For he knew that, for envy, they had delivered him up.
Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.
19 And, as he was sitting upon the judgment seat, his wife sent unto him, saying: Have thou nothing to do with that righteous man, for, many things, have I suffered this day, by dream, because of him.
Mutta kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: "Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen, sillä minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä".
20 But, the High-priests and the elders, persuaded the multitudes, that they should claim Barabbas, but, Jesus, should, destroy.
Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta surmauttamaan Jeesuksen.
21 Now the governor, answering, said unto them—Which of the two desire ye I should release unto you? And they said—Barabbas!
Ja maaherra puhui heille ja sanoi: "Kummanko näistä kahdesta tahdotte, että minä teille päästän?" Niin he sanoivat: "Barabbaan".
22 Pilate saith unto them—What then shall I do unto Jesus, who is called Christ? They all say—Let him be crucified!
Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" He sanoivat kaikki: "Ristiinnaulittakoon!"
23 But, he, said—Indeed! what evil hath he done? But, they, vehemently, were crying aloud, saying—Let him be crucified!
Niin maaherra sanoi: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: "Ristiinnaulittakoon!"
24 And Pilate, seeing, that, nothing, it availed, but rather, a tumult, was arising, taking water, washed his hands of it before the multitude, saying—Innocent, am I, of the blood of this man, —Ye, shall see to it for yourselves.
Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne."
25 And all the people, answering, said—His blood be upon us and upon our children!
Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle".
26 Then released he unto them Barabbas, but, scourging, Jesus, delivered him up, that he might be crucified.
Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.
27 Then the soldiers of the governor, taking Jesus aside into the judgment-hall, gathered unto him all the band;
Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen mukanaan palatsiin ja keräsivät hänen ympärilleen koko sotilasjoukon.
28 and, unclothing him, a scarlet scarf, put they about him, —
Ja he riisuivat hänet ja panivat hänen päällensä tulipunaisen vaipan
29 and, plaiting a crown out of thorns, they put it upon his head, and a reed in his right hand, —and, kneeling before him, began to mock him, saying—Joy to thee, King of the Jews!
ja väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen hänen päähänsä ja ruovon hänen oikeaan käteensä, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas!"
30 And, spitting upon him, they took the reed, and began striking upon his head.
Ja he sylkivät häntä, ottivat ruovon ja löivät häntä päähän.
31 And, when they had mocked him, they put off him the scarf, and put on him his garments, and led him away unto the crucifying.
Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä vaipan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi.
32 And, as they were going forth, they found a man of Cyrene, by name, Simon, —the same, they impressed to bear his cross.
Ja matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiänsä.
33 And, coming into a place called Golgotha, that is to say, Skull-place,
Ja tultuaan paikalle, jota sanotaan Golgataksi-se on: pääkallon paikaksi-
34 they gave him to drink, wine, with gall, mingled, and, tasting, he would not drink.
he tarjosivat hänelle juotavaksi katkeralla nesteellä sekoitettua viiniä; mutta maistettuaan hän ei tahtonut sitä juoda.
35 And, having crucified him, they parted among themselves his garments, casting a cloth;
Ja kun he olivat hänet ristiinnaulinneet, jakoivat he keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa.
36 and, being seated, were watching him there.
Sitten he istuutuivat ja vartioivat häntä siellä.
37 And they put up, over his head, his accusation, written—THIS, IS JESUS, THE KING OF THE JEWS.
Ja he olivat panneet hänen päänsä yläpuolelle hänen syynsä julki, näin kirjoitettuna: "Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas".
38 Then, are crucified with him, two robbers, —one on the right hand, and one on the left.
Silloin ristiinnaulittiin hänen kanssansa kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.
39 And, they who were passing by, were reviling him, shaking their heads,
Ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä, nyökyttivät päätänsä
40 and saying—The man that taketh down the Temple and in three days buildeth it! Save, thyself! If thou art God’s, Son, come down from the cross.
ja sanoivat: "Sinä, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat, auta itseäsi, jos olet Jumalan Poika, ja astu alas ristiltä".
41 Likewise, the High-priests, [also], mocking, with the Scribes and Elders, were saying: Others, he saved, —Himself, he cannot save:
Samoin ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat pilkkasivat häntä ja sanoivat:
42 Israel’s King, he is! Let him come down, now, from the cross, —and we will believe on him!
"Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa. Onhan hän Israelin kuningas; astukoon nyt alas ristiltä, niin me uskomme häneen.
43 He hath put confidence upon God, Let him rescue him, now, if he desireth him; for he said, I am, God’s Son.
Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet, jos on häneen mielistynyt; sillä hän on sanonut: 'Minä olen Jumalan Poika'."
44 And, the same thing, the robbers also, who were crucified with him, were casting in his teeth.
Ja samalla tavalla herjasivat häntä ryöväritkin, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.
45 Now, from the sixth hour, darkness, came upon all the land—until the ninth hour.
Mutta kuudennesta hetkestä alkaen tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.
46 And, about the ninth hour, Jesus uttered a cry, with a loud voice, saying—Eloi! Eloi! lema sabachthanei? that is, My God! my God! to what end hast thou forsaken me?
Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
47 Now certain of them who were there standing, when they heard, began to say—This man, calleth, Elijah.
Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Hän huutaa Eliasta".
48 And, straightway, one from among them, running, and taking a sponge, and filling it with vinegar and putting it on a reed, was giving him to drink;
Ja kohta muuan heistä juoksi ja otti sienen, täytti sen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda.
49 but, the rest, said—Stay! let us see whether Elijah is coming, and will save him. But, another, taking a spear, pierced his side, and there came forth water and blood.
Mutta muut sanoivat: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elias häntä pelastamaan".
50 And, Jesus, again crying out with a loud voice, dismissed the spirit.
Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
51 And lo! the veil of the Temple, was rent, from top to bottom, into two; and, the earth, was shaken, and, the rocks, were rent;
Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat,
52 and, the tombs, were opened and, many bodies of the holy ones who had fallen asleep, arose, —
ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös.
53 and, coming forth out of the tombs after his arising, entered into, the holy city, and plainly appeared unto many.
Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle.
54 Now, the centurion, and those with him watching Jesus, seeing the earthquake and the things coming to pass, were violently affrighted, saying—Truly, God’s Son, was, he!
Mutta kun sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan vartioitsivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, peljästyivät he suuresti ja sanoivat: "Totisesti tämä oli Jumalan Poika".
55 Now there were there, many women, from afar, beholding, who indeed had followed Jesus from Galilee, ministering unto him;
Ja siellä oli monta naista, jotka olivat Galileasta seuranneet Jeesusta ja palvelleet häntä; he seisoivat taampana katselemassa.
56 among whom was Mary the Magdalene, also Mary the mother of James and Joseph, and the mother of the sons of Zebedee.
Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin ja Joosefin äiti, ja Sebedeuksen poikain äiti.
57 And, when, evening, arrived, there came a rich man from Arimathaea, whose name was Joseph, who also, himself, had been discipled unto Jesus.
Mutta illan tultua saapui rikas mies, Arimatiasta kotoisin, nimeltä Joosef, joka hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi.
58 The same, going unto Pilate, claimed the body of Jesus. Then, Pilate commanded it to be given up.
Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski antaa sen hänelle.
59 And Joseph, taking the body, wrapped it up in a clean Indian-cloth,
Ja Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen
60 and laid it in his new tomb, which he had hewn in the rock, and, rolling near a large stone unto the door of the tomb, departed.
ja pani sen uuteen hautakammioonsa, jonka oli hakkauttanut kallioon. Ja hän vieritti suuren kiven hautakammion ovelle ja lähti pois.
61 Now there were there, Mary the Magdalene, and the other Mary, sitting over against the sepulchre.
Ja siellä olivat Maria Magdaleena ja toinen Maria, jotka istuivat vastapäätä hautaa.
62 And, on the morrow, which is after the preparation, the High-priests and the Pharisee were gathered together unto Pilate,
Seuraavana päivänä, joka oli valmistuspäivän jälkeinen, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo
63 saying—Sir! we have been put in mind that, that deceiver, said, while yet living, —After three days, will I, arise.
ja sanoivat: "Herra, me muistamme sen villitsijän vielä eläessään sanoneen: 'Kolmen päivän kuluttua minä nousen ylös'.
64 Command, therefore, that the sepulchre be made secure until the third day, —lest once the disciples should come and steal him, and say unto the people, He hath arisen from the dead! and, the last deception, shall be, worse than the first.
Käske siis tarkasti vartioida hautaa kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa tulisi ja varastaisi häntä ja sanoisi kansalle: 'Hän nousi kuolleista', ja niin viimeinen villitys olisi pahempi kuin ensimmäinen."
65 Pilate saith unto them—Ye have a guard: Go your way, secure it for yourselves, as ye know how.
Niin Pilatus sanoi heille: "Tuossa on vartijaväkeä, menkää, vartioikaa niin hyvin kuin taidatte".
66 And, they, went and secured for themselves the sepulchre, sealing the stone, with the guard.
Niin he menivät ja turvasivat haudan lukitsemalla kiven sinetillä ja asettamalla vartijat.
