Mark 16
1 And, the Sabbath having passed, Mary the Magdalene, and Mary the mother of James, and Salome, bought spices, that, coming, they might anoint him.
Ja kuin sabbatti kulunut oli, osti Maria Magdalena ja Maria Jakobin ja Salome hyvänhajullisia voiteita, tullaksensa voitelemaan häntä.
2 And, very early, on the first of the week, they are coming towards the tomb—when, the sun, arose.
Ja tulivat haudalle ensimäisenä sabbatin päivänä sangen varhain auringon noustessa.
3 And they were saying one to another—Who, shall roll away for us the stone, out of the door of the tomb?
Ja puhuivat keskenänsä: kuka meille vierittää kiven haudan ovelta?
4 And, looking up, they observe that the stone hath been rolled up, —for it was exceeding great.
Ja kuin he katsoivat, näkivät he kiven vieritetyksi; sillä se oli sangen suuri.
5 And, entering into the tomb, they saw a young man, sitting on the right, clothed with a white robe, —and they were greatly alarmed.
Ja kuin he olivat hautaan menneet sisälle, näkivät he yhden nuorukaisen istuvan oikealla puolella, joka oli vaatetettu pitkällä valkialla vaatteella; ja he hämmästyivät.
6 But, he, saith unto them—Be not alarmed! Jesus, ye are seeking, the Nazarene, the crucified: He hath arisen! he is not here, —See! the place where they laid him!
Mutta hän sanoi heille: älkäät hämmästykö! te etsitte Jesusta Natsarealaista, joka ristiinnaulittu oli. Hän nousi ylös, ei hän ole täällä: katso siaa, kuhunka he hänen panivat;
7 But go your way, tell his disciples, and Peter—He is going before you into Galilee: there, shall ye yourselves see him, —according as he said unto you.
Mutta menkäät ja sanokaat hänen opetuslapsillensa ja Pietarille, että hän käy teidän edellänne Galileaan: siellä te hänen näette, niinkuin hän sanoi teille.
8 And, going out, they fled from the tomb, for, trembling and transport, were holding them; and, unto no one, said they, anything, for they were afraid.
Ja he menivät nopiasti ulos ja pakenivat haudalta; sillä vapistus ja suuri hämmästys oli heidän päällensä tullut, ei he myös kellenkään mitään sanoneet; sillä he pelkäsivät.
9 (note: The most reliable and earliest manuscripts do not include Mark 16:9-20.) And, arising early, on the first of the week, he was manifested, first, unto Mary the Magdalene, from whom he had cast, seven demons.
(note: The most reliable and earliest manuscripts do not include Mark 16:9-20.) Mutta kuin Jesus oli varhain ensimäisenä sabbatin päivänä noussut ylös, ilmestyi hän ensin Maria Magdalenalle, josta hän seitsemän perkelettä oli ajanut ulos.
10 She, going her way, bare tidings unto them who had come to be with him, as they were mourning and weeping.
Se meni ja ilmoitti niille, jotka hänen kanssansa olleet olivat, jotka murehtivat ja itkivät.
11 And, they, hearing that he was living, and had been looked upon by her, disbelieved.
Ja kuin he kuulivat hänen elävän, ja että hän häneltä nähty oli, ei he uskoneet.
12 But, after these things, unto two from among them, as they were walking, was he manifested, in a different form, as they were going unto a country place;
SItte kuin kaksi heistä vaelsi, ilmestyi hän heille toisenmuotoisena, kuin he maakylään menivät.
13 and, they, departing, bare tidings unto the rest, —but, even them, they believed not.
Ne myös menivät ja julistivat muille. Ja ei he niitäkään uskoneet.
14 But, afterwards, unto the eleven themselves, as they reclined, was he manifested, and he upbraided their disbelief and hardness of heart, —because, them who had looked upon him when arisen [from among the dead] they believed not;
Viimein, kuin yksitoistakymmentä atrioitsivat, ilmestyi hän, ja soimasi heidän epäuskoansa ja heidän sydämensä kankiutta, ettei he uskoneet niitä, jotka nänen nähneet olivat nousseeksi ylös.
15 and he said unto them—Go ye into all the world, and proclaim the glad-message, to the whole creation:
Ja sanoi heille: menkäät kaikkeen maailmaan, ja saarnatkaat evankeliumia kaikille luoduille.
16 He that hath believed, and been immersed, shall be saved; but, he that hath disbelieved, shall be condemned:
Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi; mutta joka ei usko, se kadotetaan.
17 Signs, moreover, shall follow, them who have believed, —these: —In my name, shall they cast, demons, out, with tongues, shall they speak, —[and, in their hands, ] they shall take up, serpents;
Mutta nämä ovat ne merkit, jotka niitä seuraavat, jotka uskovat: minun nimeni kautta pitää heidän perkeleet ajaman ulos, uusilla kielillä puhuman,
18 And, if, any deadly thing, they have drunk, in nowise, shall it, hurt, them: Upon sick persons, shall they lay, hands, and, well, shall they remain.
Käärmeet ajaman pois, ja jos he jotakin myrkkyä juovat, niin ei heille mitään vahingoita; sairasten päälle pitää heidän kätensä paneman, ja ne paranevat.
19 The Lord [Jesus], therefore, on the one hand, after talking with them, was taken up into heaven, and sat down on the right hand of God:
Ja Herra, sitte kuin hän oli heille puhunut, otettiin ylös taivaaseen ja istui Jumalan oikialle kädelle.
20 They, on the other hand, going forth, proclaimed on every side, the Lord, co-working, and confirming, the word, through, the closely following signs. OTHERWISE. All the things given in charge unto the companions of Peter, they concisely reported. But, after these things, Jesus also, himself, from east even unto west, sent forth, through them, the sacred and incorruptible proclamation of the age-abiding salvation.
Mutta he menivät ja saarnasivat joka paikassa, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan seuraavaisten merkkien kautta.
