Job 38
1 Then Yahweh responded to Job, out of a storm, and said: —
Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
2 Who is it that darkeneth counsel, by words, without knowledge?
"Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?
3 Gird, I pray thee—like a strong man—thy loins, that I may ask thee, and inform thou me:
Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.
4 Where wast thou, when I founded the earth? Tell, if thou knowest understanding!
Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.
5 Who set the measurements thereof, if thou knowest? Or who stretched out over it a line?
Kuka on määrännyt sen mitat-tottapa sen tiedät-tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?
6 Whereon were the pedestals thereof sunk? Or who laid the corner stone thereof; —
Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,
7 When the morning stars sang together, and all the sons of God shouted for joy?
kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?
8 Or [who] shut in, with double doors, the sea, when, bursting out of the womb, it came forth;
Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,
9 When I put a cloud as the garment thereof, and a thick cloud as the swaddling-band thereof;
kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi,
10 And brake off for it my boundary, and fixed a bar and double doors;
kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet
11 And said—Hitherto, shalt thou come, and no further, —and, here, shalt thou set a limit to the majesty of thy waves?
ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua'?
12 Since thy days [began] hast thou commanded the morning? or caused the dawn to know its place;
Oletko eläissäsi käskenyt päivän koittaa tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa,
13 That it might lay hold of the wings of the earth, and the lawless be shaken out of it?
että se tarttuisi maan liepeisiin ja pudistaisi jumalattomat siitä pois?
14 It transformeth itself like the clay of a seal, so that things stand forth like one arrayed;
Silloin se muuttuu niinkuin savi sinetin alla, ja kaikki tulee kuin vaatetettuna esille;
15 That their light may be withdrawn from the lawless, and, the lofty arm, be shivered.
jumalattomilta riistetään heidän valonsa, ja kohonnut käsivarsi murskataan.
16 Hast thou entered as far as the springs of the sea? Or, through the secret recesses of the resounding deep, hast thou wandered?
Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut?
17 Have the gates of death been disclosed to thee? And, the gates of the death-shade, couldst thou descry?
Ovatko kuoleman portit sinulle paljastuneet, oletko nähnyt pimeyden portit?
18 Hast thou well considered, even the breadths of the earth? Tell—if thou knowest it all!
Käsitätkö, kuinka avara maa on? Ilmoita se, jos kaiken tämän tiedät.
19 Where then is the way, the light shall abide? And, the darkness, where then is its place?
Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja missä on pimeyden asuinsija,
20 That thou mayest conduct it unto the bound thereof, and that thou mayest perceive the paths to its house.
että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle?
21 Thou knowest, for, then, hadst thou been born! And, in number, thy days are many!
Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri!
22 Hast thou entered into the treasuries of the snow? And, the treasuries of the hail, couldst thou see?
Oletko käynyt lumen varastohuoneissa, ja oletko nähnyt rakeiden varastot,
23 Which I have reserved for a time of distress, for the day of conflict and of war?
jotka minä olen säästänyt ahdingon ajaksi, sodan ja taistelun päiväksi?
24 Where then is the way the lightning is parted? The east wind spreadeth itself abroad over the earth.
Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?
25 Who hath cloven—for the torrent—a channel? Or a way for the lightning of thunders;
Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,
26 To give rain over the no-man’s land, the desert, where no son of earth is;
niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä ole,
27 To satisfy the wild and the wilderness, to cause to spring forth the meadow of young grass?
niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?
28 Hath the rain a father? Or who hath begotten the drops of dew?
Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?
29 Out of whose womb, came forth the ice? And, the hoar-frost of the heavens, who hath given it birth?
Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?
30 Like a stone, are the waters congealed, and, the face of the roaring deep, becometh firm!
Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni.
31 Canst thou bind the fetters of the Pleiades? Or, the bands of Orion, canst thou unloose?
Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?
32 Canst thou bring forth the signs of the Zodiac each in its season? Or, the Bear and her Young, canst thou lead?
Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa?
33 Knowest thou, the statutes of the heavens? Or didst thou appoint his dominion over the earth?
Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?
34 Canst thou lift up, to the thick cloud, thy voice, and the overflow of waters cover thee?
Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi?
35 Canst thou send forth the lightnings, so that they go, and say to thee, Behold us?
Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?
36 Who hath put—into cloud-forms—wisdom? Or who hath given—to the meteor—understanding?
Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi pilvenhattaroille ymmärrystä?
37 Who can count the thin clouds, in wisdom? And, the bottles of the heavens, who can empty out;
Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan leilit,
38 When the dust is cast into a clod, and the lumps are bound together?
kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja maakokkareet toisiinsa takeltuneet?"
39 Wilt thou hunt—for the Lioness—prey? Or, the craving of the Strong Lion, wilt thou satisfy;
"Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän,
40 When they settle down in dens, abide in covert, for lying in wait?
kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä?
41 Who prepareth for the Raven his nourishment, —when his young ones—unto GOD—cry out, [when] they wander for lack of food?
Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?
