Job 36
1 And Elihu added and said: —
Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:
2 Restrain thyself for me a little, and I will shew thee, that, yet—for GOD, there is justification,
"Maltahan vähän, niin julistan sinulle, sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.
3 I will bring my knowledge from afar, and, to my Maker, will I attribute righteousness.
Minä noudan tietoni kaukaa ja osoitan Luojani oikeuden;
4 For, of a truth—not false, are my words, One of competent knowledge, is with thee.
sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta-mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.
5 Lo! GOD, is mighty, yet will he not despise, Mighty in vigour of mind;
Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima.
6 He will not keep alive one who is lawless, but, the right of oppressed ones, will he grant;
Hän ei pidä jumalatonta elossa, vaan hankkii kurjille oikeuden.
7 He will not withdraw—from a righteous one—his eyes, —but, with kings on the throne, He hath seated men triumphantly, and they have been exalted.
Hän ei käännä silmiänsä pois hurskaista, vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa valtaistuimella ikuisesti; he kohoavat korkealle.
8 But, if, bound in fetters, they have been captured with cords of affliction,
Ja jos niinkin käy, että heidät kytketään kahleisiin, sidotaan kurjuuden köysillä,
9 Then hath he declared to them their deed, and their transgressions—that they were wont to behave themselves proudly;
niin hän sillä ilmaisee heille, mitä he ovat tehneet ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,
10 Thus hath he uncovered their ear to a warning, and said—that they should turn from iniquity.
avaa heidän korvansa nuhtelulle ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.
11 If they would hearken, and serve, they should complete their days, in prosperity, and their years, in pleasantness;
Jos he kuulevat ja alistuvat, niin saavat viettää päivänsä onnessa ja ikävuotensa ihanasti.
12 But, if they would not hearken, by a weapon, should they pass away, and breathe their last, no one knowing.
Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.
13 Yea, the impious in heart, should store up anger, They should not cry for help, when he bound them.
Mutta jumalattomat pitävät vihaa, he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.
14 Their soul should die in youth, and their life, among the unclean.
Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.
15 He would deliver the humbled in his humiliation, and would uncover—in oppression—their ear.
Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.
16 Yea he might even have allured thee—out of the mouth of straitness, [into] a wide space—no narrowness there, —and, the food set down on thy table, should have been full of fatness.
Sinutkin houkutteli ahdingosta pois avara tila, jossa ei ahtautta ollut, ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.
17 But, with the plea of a lawless one, thou art full, Plea and sentence, will take fast hold.
Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin jumalattoman tuomio; tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.
18 Because there is wrath, [beware] lest he take thee away with a stroke, Then let not, a great ransom, mislead thee.
Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan.
19 Will he value thy riches? Nay not precious ore, nor all the forces of strength.
Voiko huutosi auttaa ahdingosta tahi kaikki voimasi ponnistukset?
20 Do not pant for the night, when peoples disappear from their place.
Älä halaja yötä, joka siirtää kansat sijoiltansa.
21 Beware, do not turn unto iniquity, For, this, thou hast chosen rather than affliction.
Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.
22 Lo, GOD, exalteth himself by his strength, Who like him doth teach?
Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja?
23 Who enjoined on him his way? and who ever said, Thou hast wrought perversity?
Kuka määrää hänen tiensä, ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?
24 Remember, that thou extol his work, of which men have sung;
Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä, joiden kiitosta ihmiset veisaavat;
25 Every son of earth, hath viewed it, Mortal man, looketh at it from afar.
kaikki ihmiset ihailevat niitä, kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.
26 Lo, GOD, is greater than we can know, The number of his years, even past finding out!
Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman määrää.
27 For he draweth up drops of water, They trickle as rain through his mist;
Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,
28 With which the clouds flow down, They drop on man in abundance.
jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.
29 But surely none can understand the burstings of the cloud, the crashing of his pavilion!
Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?
30 Lo! he hath spread out over it, his lightning, The bed of the sea, hath he covered.
Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat.
31 For, by those things, he executeth judgment on peoples, He giveth food in abundance:
Sillä niin hän tuomitsee kansat, niin hän antaa runsaan ravinnon.
32 Upon both hands, he putteth a covering of lightning, and layeth command upon it against an assailant:
Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.
33 His rolling thunder telleth concerning him, —The cattle, even, concerning him that is coming up.
Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä, jopa karjakin hänen tulonsa."
