Job 22
1 Then responded Eliphaz the Temanite, and said: —
Teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
2 Unto GOD, can a man act as friend? Surely a discreet man befriendeth himself!
"Taitaako ihminen hyödyttää Jumalaa? Ei, vaan ainoastaan itseään hyödyttää ymmärtäväinen.
3 Is it a pleasure to the Almighty, that thou shouldst be righteous? or any profit, that thou shouldst be blameless in thy ways?
Onko Kaikkivaltiaalla etua siitä, jos olet vanhurskas, tahi voittoa siitä, jos vaellat nuhteetonna?
4 Is it, for thy reverence, that he will accuse thee? will enter with thee into judgment?
Jumalanpelostasiko hän sinua rankaisee ja käy kanssasi oikeutta?
5 Is not, thy wickedness, great? and, without end, [are not] thine iniquities?
Eikö pahuutesi ole suuri ja sinun pahat tekosi loppumattomat?
6 Surely then hast been wont to put thy brother in pledge, for nothing, and, the garments of the ill-clad, hast thou stripped off:
Sillä otithan veljiltäsi pantin syyttä ja riistit vaatteet alastomilta.
7 No water—to the weary, hast thou given to drink, and, from the hungry, thou hast withheld bread:
Et antanut nääntyvälle vettä juoda, ja nälkäiseltä kielsit leivän.
8 A man of might, to him, pertaineth the land, and, the favorite, dwelleth therein:
Kovakouraisen omaksi tuli maa, ja vain korkea-arvoinen sai siinä asua.
9 Widows, thou hast sent away empty, and, the arms of the fatherless, thou dost crush.
Lesket sinä lähetit luotasi tyhjin käsin, ja orpojen käsivarret murskattiin.
10 For this cause, round about thee, are snares, and a dread startleth thee suddenly;
Sentähden paulat nyt sinua ympäröivät, ja äkillinen peljästys kauhistuttaa sinut-
11 Or darkness—thou canst not see, and, a flood of waters, covereth thee.
vai etkö näe pimeyttä? -ja vesitulva peittää sinut.
12 Is not, GOD, [in] the height of the heavens? Behold, then, the head of the stars, that they are high.
Eikö Jumala ole korkea kuin taivas? Katso, kuinka korkealla on tähtien päälaki.
13 Wilt thou say then, What doth GOD know? Out through a thick cloud, can he judge?
Ja niin sinä sanot: 'Mitäpä Jumala tietää? Voiko hän tuomita synkkäin pilvien takaa?
14 Dark clouds, are a veil to him, and he cannot see, or, the vault of the heavens, doth he walk?
Pilvet ovat hänellä verhona, niin ettei hän näe; ja taivaanrannalla hän käyskentelee.'
15 The path of the ancient time, wilt thou mark, which the men of iniquity trod?
Tahdotko seurata iänikuista polkua, jota pahantekijät vaelsivat,
16 Who were snatched away before the time, and, a stream, washed away their foundation?
ne, jotka kukistettiin ennen aikojaan ja joiden perustuksen virta huuhtoi pois,
17 Who had been saying unto GOD, Depart from us! and—What can the Almighty do for himself?
jotka sanoivat Jumalalle: 'Poistu meistä. Mitä voisi Kaikkivaltias meille tehdä?'
18 Yet, he, had filled their houses with good! The counsel of the lawless, then, is far from me:
Ja kuitenkin hän oli täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä. Mutta minusta on kaukana jumalattomain neuvo.
19 The righteous shall see and rejoice, and, the innocent, shall laugh them to scorn:
Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viaton pilkkaa heitä:
20 If our assailants do not vanish, then, their abundance, a fire consumeth!
'Totisesti, vastustajamme ovat hävinneet, ja mitä heistä jäi, kulutti tuli'.
21 Shew thyself to be one with him—I pray thee—and prosper, thereby, shall there come on thee blessing.
Tee siis sovinto ja elä rauhassa hänen kanssaan, niin saavutat onnen.
22 Accept, I beseech thee, from his mouth—instruction, —and lay up his sayings in thy heart.
Ota opetusta hänen suustaan ja kätke hänen sanansa sydämeesi.
23 If thou return unto the Almighty and submit thyself, if thou far remove perversity from thy tent,
Kun palajat Kaikkivaltiaan tykö, niin tulet raketuksi, jos karkoitat vääryyden majastasi kauas,
24 Then lay up, in the dust, precious ore, and, among the stones of the torrent-beds, fine gold:
viskaat kulta-aarteesi tomuun ja Oofirin kullan joen kivien joukkoon.
25 So shall, the Almighty, become, thy precious ores, yea glittering silver unto thee!
Jos Kaikkivaltias tulee sinun kulta-aarteeksesi, sinun hopeaharkoiksesi,
26 For, then, in the Almighty, shalt thou take exquisite delight, and shalt lift up—unto GOD—thy face;
silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
27 Thou shalt make entreaty unto him, and he will hear thee, and, thy vows, shalt thou pay;
Kun rukoilet häntä, niin hän kuulee sinua, ja sinä saat täyttää lupauksesi.
28 And thou shalt decree a purpose, and it shall be fulfilled unto thee, and, upon thy ways, shall have shone a light;
Jos mitä päätät, niin se sinulle onnistuu, ja sinun teillesi loistaa valo.
29 When men cast themselves down, then thou shalt say: Up! And, him that is of downcast eyes, shall he save;
Jos tie painuu alaspäin, niin sinä sanot: 'Ylös!' ja hän auttaa nöyrtyväistä.
30 He shall deliver the innocent, and thou shalt escape by the pureness of thy hands.
Hän pelastaa senkin, joka ei ole viaton; sinun kättesi puhtauden tähden hän pelastuu."
