< Isaiah 18 >
1 Ho! thou land of the buzzing of wings, —Which is beyond the rivers of Ethiopia:
Voi sitä maata, joka vaeltaa siipein varjon alla, tällä puolella Etiopian virtoja!
2 That sendeth by the sea, ambassadors Even in vessels of paper-reed, upon the face of the waters, —Go ye swift messengers Unto a nation drawn out and polished, Unto a people terrible from their beginning and onwards, —A nation most mighty and subduing, Whose land rivers have cut through.
Joka sanansaattajat lähettää merelle, ja kulkee vedellä ruokoisessa haahdessa: menkäät nopiasti matkaan, sanansaattajat, sen kansan tykö, joka reväisty ja ryöstetty on, sen kansan tykö, joka julmempi on kuin joku muu, sen kansan tykö, joka siellä ja täällä mitattu ja tallattu on, jonka maa virtain hallussa on.
3 All ye inhabitants of the world And ye, that dwell in the earth, —When there is lifted up an ensign on the mountains, Ye shall look, And when there is blown a horn, Ye shall hearken.
Te kaikki, jotka asutte maan päällä, ja te, jotka maassa olette, saatte nähdä, kuinka lippu nostetaan vuorella, ja kuulla, kuinka vaskitorvella soitetaan.
4 For, thus, said Yahweh unto me, —I must be quiet I must look on in my fixed place of abode, —Like a bright heat on the light, Like a cloud of dew in the heat of harvest.
Sillä näin sanoo Herra minulle: minä olen hiljakseni ja katselen majastani, niinkuin palavuus, joka sateen kuivaa, ja niinkuin kaste elonajan palavuudessa.
5 For before harvest, when the bud is perfect, And, the blossom, becometh a ripening grape, Then will one cut down the twigs with pruning-hooks, And the tendrils, will he remove [and] cast down:
Sillä ennen elonaikaa, kuin tulo valmiiksi tulee, ja rohkamarjat kypsentyvät, täytyy oksat leikata sirpillä, ja viinapuut hakata ja heittää pois:
6 They shall be left together. To the ravenous birds, of the mountains, And to the beast of the earth, —Then shall the ravenous bird, summer upon them, And, every beast of the earth, upon them, shall winter.
Niin että ne jätetään kokonansa linnuille vuorten päällä ja eläimille maassa; niin että linnut suvella tekevät siihen pesänsä, ja kaikkinaiset eläimet makaavat siinä talvella.
7 In that time, shall there be borne along. As a present unto Yahweh of hosts A people drawn out and polished, Even from a people terrible from their beginning and onwards, —nation most mighty and subduing Whose land rivers, have cut through, Unto the place of the Name of Yahweh of hosts. Mount Zion.
Silloin se revitty ja ryöstetty kansa, joka julmempi on kuin joku muu, joka siellä ja täällä mitattu on ja tallattu on, jonka maa virtain hallussa on, tuo Herralle Zebaotille lahjoja siihen paikkaan, jossa Herran Zebaotin nimi on, Zionin vuorelle.