1 Chronicles 19
1 And it came to pass, after this, that Nahash king of the sons of Ammon died, —and Hanun his son reigned in his stead.
Sen jälkeen ammonilaisten kuningas Naahas kuoli, ja hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
2 Then said David—I will show lovingkindness unto Hanun, son of Nahash, —for his father shewed unto me lovingkindness. So David sent messengers to console him concerning his father, —and the servants of David came into the land of the sons of Ammon unto Hanun, to console him.
Niin Daavid sanoi: "Minä osoitan laupeutta Haanunille, Naahaan pojalle, sillä hänen isänsä osoitti laupeutta minulle". Ja Daavid lähetti sanansaattajat lohduttamaan häntä hänen isänsä kuoleman johdosta. Kun Daavidin palvelijat tulivat ammonilaisten maahan Haanunin luo lohduttamaan häntä,
3 Then said the rulers of the sons of Ammon unto Hanun, Doth David honour thy father in thine eyes, that he hath sent to thee comforters? Is it not, for the sake of exploring and overthrowing, and spying out the land, that his servants have come to thee?
sanoivat ammonilaisten päämiehet Haanunille: "Luuletko sinä, että Daavid tahtoo kunnioittaa sinun isääsi, kun hän lähettää lohduttajia sinun luoksesi? Varmaankin hänen palvelijansa ovat tulleet luoksesi tutkimaan ja hävittämään ja vakoilemaan maata."
4 So Hanun took the servants of David, and shaved them, and cut off their upper garments in the middle, as far as their parts of shame, —and let them go.
Niin Haanun otatti kiinni Daavidin palvelijat, ajatti heidän partansa ja leikkautti toisen puolen heidän vaatteistaan, peräpuolia myöten, ja päästi heidät sitten menemään.
5 And people went and told David, concerning the men, so he sent to meet them, because the men were greatly ashamed, —and the king said—Tarry at Jericho, until your beards be grown, and then return.
Kun tultiin kertomaan Daavidille miehistä, lähetti hän sanan heitä vastaan, sillä miehiä oli pahasti häväisty. Ja kuningas käski sanoa: "Jääkää Jerikoon, kunnes partanne on kasvanut, ja tulkaa sitten takaisin".
6 And, when the sons of Ammon saw, that they had made themselves odious with David, Hanun and the sons of Ammon sent a thousand talents of silver, to hire for themselves—out of Mesopotamia, and out of Aram-maacah, and out of Zobah, —chariots, and horsemen.
Kun ammonilaiset huomasivat joutuneensa Daavidin vihoihin, lähettivät Haanun ja ammonilaiset tuhat talenttia hopeata palkatakseen itsellensä Mesopotamiasta, Maakan Aramista ja Soobasta sotavaunuja ja ratsumiehiä.
7 So they hired for themselves thirty-two thousand chariots, and the king of Maacah, and his people, who came and pitched before Medeba, —and the sons of Ammon gathered themselves together out of their cities, and entered into the war.
Niin he palkkasivat itselleen kolmekymmentäkaksi tuhatta sotavaunua sekä Maakan kuninkaan ja hänen väkensä; nämä tulivat ja leiriytyivät Meedeban edustalle. Ja ammonilaiset kokoontuivat kaupungeistaan ja lähtivät sotaan.
8 Now, when David heard, he sent Joab and all the army of heroes.
Kun Daavid sen kuuli, lähetti hän Jooabin ja koko sotajoukon, urhot.
9 And the sons of Ammon came out, and set in array for the battle, at the opening of the city, —whereas, the kings who had come, were by themselves, in the field.
Niin ammonilaiset lähtivät ja asettuivat sotarintaan kaupungin portin edustalle, mutta kuninkaat, jotka olivat tulleet sinne, olivat eri joukkona kedolla.
10 So, when Joab saw that the battle confronted him, before and behind, —he chose out of all the choice in Israel, and set in array to meet the Syrians;
Kun Jooab näki, että häntä uhkasi hyökkäys edestä ja takaa, valitsi hän miehiä kaikista Israelin valiomiehistä ja asettui sotarintaan aramilaisia vastaan.
11 and, the rest of the people, delivered he into the hand of Abishai his brother, —and they set in array, to meet the sons of Ammon.
Mutta muun väen hän antoi veljensä Abisain johtoon, ja nämä asettuivat sotarintaan ammonilaisia vastaan.
12 And he said—If, too strong for me, be the Syrians, then shalt thou come to my help, —but, if, the sons of Ammon, be too strong for thee, then will I help thee.
Ja hän sanoi: "Jos aramilaiset tulevat minulle ylivoimaisiksi, niin tule sinä minun avukseni: jos taas ammonilaiset tulevat sinulle ylivoimaisiksi, niin minä autan sinua.
13 Be strong, and let us put forth our strength, for the sake of our people, and for the sake of the cities of our God, —and let, Yahweh, do, what is good in his own eyes.
Ole luja, ja pysykäämme lujina kansamme puolesta ja meidän Jumalamme kaupunkien puolesta. Tehköön sitten Herra, minkä hyväksi näkee."
14 Then did Joab, and all the people who were with him, draw near before the Syrians unto the battle, —and they fled from before him.
Sitten Jooab ja väki, joka oli hänen kanssaan, ryhtyi taisteluun aramilaisia vastaan, ja nämä pakenivat häntä.
15 And, when, the sons of Ammon, saw that the Syrians had fled, then fled, they also, from before Abishai his brother, and entered the city, —and Joab came to Jerusalem.
Ja kun ammonilaiset näkivät aramilaisten pakenevan, pakenivat hekin hänen veljeänsä Abisaita ja menivät kaupunkiin. Mutta Jooab lähti Jerusalemiin.
16 And when the Syrians saw that they had been defeated before Israel, then sent they messengers, and brought out the Syrians who were Beyond the River, —with Shophach captain of the army of Hadarezer, before them.
Kun aramilaiset näkivät, että Israel oli voittanut heidät, lähettivät he sanansaattajat nostattamaan niitä aramilaisia, jotka asuivat tuolla puolella Eufrat-virran ja joita johti Soofak, Hadareserin sotapäällikkö.
17 And it was told David, and he gathered together all Israel, and crossed the Jordan, and came unto them, and set in array against them, —and, when David had set in array against the Syrians for battle, they fought with him.
Kun se ilmoitettiin Daavidille, kokosi hän kaiken Israelin ja meni Jordanin yli, ja tultuaan heitä lähelle hän asettui sotarintaan heitä vastaan. Ja kun Daavid oli asettunut sotarintaan aramilaisia vastaan, ryhtyivät nämä taisteluun hänen kanssaan.
18 And the Syrians fled from before Israel, and David slew of the Syrians [the men of] seven thousand chariots, and forty thousand footmen, —and, Shophach captain of the army, he put to death.
Mutta aramilaiset pakenivat Israelia, ja Daavid tappoi aramilaisilta seitsemäntuhatta vaunuhevosta ja neljäkymmentä tuhatta jalkamiestä ja surmasi heidän sotapäällikkönsä Soofakin.
19 And, when the servants of Hadarezer saw that they were defeated before Israel, they made peace with David and served him, —neither would the Syrians help the sons of Ammon any more.
Kun Hadareserin palvelijat näkivät, että Israel oli voittanut heidät, tekivät he Daavidin kanssa rauhan ja palvelivat häntä. Sitten aramilaiset eivät enää tahtoneet auttaa ammonilaisia.
