Song of Solomon 2
1 I AM a rose of Sharon, a lily of the valleys.
"Minä olen Saaronin kukkanen, olen laaksojen lilja."
2 As a lily among thorns, so is my love among the daughters.
"Niinkuin lilja orjantappurain keskellä, niin on minun armaani neitosten keskellä."
3 As the apple tree among the trees of the wood, so is my beloved among the sons. I sat down under his shadow with great delight, and his fruit was sweet to my taste.
"Niinkuin omenapuu metsäpuitten keskellä, niin on minun rakkaani nuorukaisten keskellä; minä halajan istua sen varjossa, ja sen hedelmä on minun suussani makea.
4 He brought me to the banqueting house, and his banner over me was love.
Hän on vienyt minut viinimajaan; rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni.
5 Stay ye me with raisins, comfort me with apples: for I am sick of love.
Vahvistakaa minua rypälekakuilla, virvoittakaa minua omenilla, sillä minä olen rakkaudesta sairas."
6 His left hand [is] under my head, and his right hand doth embrace me.
Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, ja hänen oikea kätensä halaa minua.
7 I adjure you, O daughters of Jerusalem, by the roes, and by the hinds of the field, that ye stir not up, nor awaken love, until it please.
Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, gasellien tai kedon peurojen kautta: älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta, ennenkuin se itse haluaa.
8 The voice of my beloved! behold, he cometh, leaping upon the mountains, skipping upon the hills.
Kuule! Rakkaani tulee! Katso, tuolla hän tulee hyppien vuorilla, kiitäen kukkuloilla.
9 My beloved is like a roe or a young hart: behold, he standeth behind our wall, he looketh in at the windows, he sheweth himself through the lattice.
Rakkaani on gasellin kaltainen tai nuoren peuran. Katso, tuolla hän seisoo seinämme takana, katsellen ikkunasta sisään, kurkistellen ristikoista.
10 My beloved spake, and said unto me, Rise up, my love, my fair one, and come away.
Rakkaani lausuu ja sanoo minulle: "Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.
11 For, lo, the winter is past, the rain is over and gone;
Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan.
12 The flowers appear on the earth; the time of the singing [of birds] is come, and the voice of the turtle is heard in our land;
Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme.
13 The fig tree ripeneth her green figs, and the vines are in blossom, they give forth their fragrance. Arise, my love, my fair one, and come away.
Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.
14 O my dove, that art in the clefts of the rock, in the covert of the steep place, let me see thy countenance, let me hear thy voice: for sweet is thy voice, and thy countenance is comely.
Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi."
15 Take us the foxes, the little foxes, that spoil the vineyards; for our vineyards are in blossom.
Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut, jotka viinitarhoja turmelevat, sillä viinitarhamme ovat kukassa.
16 My beloved is mine, and I am his: he feedeth [his flock] among the lilies.
Rakkaani on minun, ja minä hänen-hänen, joka paimentaa liljojen keskellä.
17 Until the day be cool, and the shadows flee away, turn, my beloved, and be thou like a roe or a young hart upon the mountains of Bether.
Kunnes päivä viilenee ja varjot pakenevat, kiertele, rakkaani, kuin gaselli, kuin nuori peura tuoksuisilla vuorilla.
