Psalms 38
1 A Psalm of David, to bring to remembrance. O LORD, rebuke me not in thy wrath: neither chasten me in thy hot displeasure.
Davidin Psalmi muistoksi. Herra, älä rankaise minua vihassas, ja älä kurita minua hirmuisuudessas!
2 For thine arrows stick fast in me, and thy hand presseth me sore.
Sillä sinun nuoles ovat minuun kiinnitetyt, ja sinun kätes painaa minua.
3 There is no soundness in my flesh because of thine indignation; neither is there any health in my bones because of my sin.
Ei ole terveys minun ruumiissani, sinun uhkauksestas: ja ei ole rauhaa minun luissani, minun synteini tähden.
4 For mine iniquities are gone over mine head: as an heavy burden they are too heavy for me.
Sillä minun syntini käyvät pääni ylitse; niinkuin raskas kuorma ovat he ylen raskaaksi tulleet.
5 My wounds stink and are corrupt, because of my foolishness.
Minun haavani haisevat ja mätänevät minun hulluuteni tähden.
6 I am pained and bowed down greatly; I go mourning all the day long.
Minä käyn kymärässä ja kumarruksissa: yli päivää minä käyn murheissani.
7 For my loins are filled with burning; and there is no soundness in my flesh.
Sillä minun kupeeni peräti kuivettuvat, ja ei ole mitään tervettä minun ruumiissani.
8 I am faint and sore bruised: I have roared by reason of the disquietness of my heart.
Minä olen ylen paljon runneltu ja lyöty rikki: minä myrisen minun sydämeni kivusta.
9 Lord, all my desire is before thee; and my groaning is not hid from thee.
Herra, sinun edessäs on kaikki minun haluni, ja minun huokaukseni ei ole sinulta salattu.
10 My heart throbbeth, my strength faileth me: as for the light of mine eyes, it also is gone from me.
Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, ja minun silmäini valkeus ei ole minun tykönäni.
11 My lovers and my friends stand aloof from my plague; and my kinsmen stand afar off.
Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
12 They also that seek after my life lay snares [for me]; and they that seek my hurt speak mischievous things, and imagine deceits all the day long.
Jotka minun sieluani etsivät, ne virittelevät paulat minun eteeni, ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat sulaa pahuutta, ja petosta joka päivä ajattelevat.
13 But I, as a deaf man, hear not; and I am as a dumb man that openeth not his mouth.
Mutta minun täytyy olla niinkuin kuuron, ja ei mitään kuuleman, ja niinkuin mykän, joka ei avaja suutansa,
14 Yea, I am as a man that heareth not, and in whose mouth are no reproofs.
Ja minun täytyy olla niinkuin se, joka ei mitään kuule, ja jonka suussa ei ole vastausta.
15 For in thee, O LORD, do I hope: thou wilt answer, O Lord my God.
Mutta minä odotan sinua, Herra; sinä, Herra, minun Jumalani, kuultelet minua.
16 For I said, Lest they rejoice over me: when my foot slippeth, they magnify themselves against me.
Sillä minä ajattelen, ettei heidän suinkaan pidä minusta iloitseman: jos minun jalkani kompastuis, niin he kerskaisivat sangen paljon minusta.
17 For I am ready to halt, and my sorrow is continually before me.
Sillä minä olen tehty kärsimään, ja minun kipuni on alati minun edessäni.
18 For I will declare mine iniquity; I will be sorry for my sin.
Sillä minä julistan pahan tekoni, ja murehdin syntini tähden.
19 But mine enemies are lively, [and] are strong: and they that hate me wrongfully are multiplied.
Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät: ne ovat suuret, jotka minua syyttömästi vihaavat.
20 They also that render evil for good are adversaries unto me, because I follow the thing that is good.
Ja ne, jotka minulle maksavat pahalla hyvän, asettavat heitänsä minua vastaan, että minä hyvää noudatan.
21 Forsake me not, O LORD: O my God, be not far from me.
Älä hylkää minua, Herra: minun Jumalani, älä ole kaukana minusta!
22 Make haste to help me, O Lord my salvation.
Riennä minua auttamaan, Herra, minun autuuteni!
