Psalms 22
1 For the Chief Musician; set to Aijeleth hash-Shahar. A Psalm of David. My God, my God, why hast thou forsaken me? [why art thou so] far from helping me, [and from] the words of my roaring?
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
2 O my God, I cry in the day-time, but thou answerest not; and in the night season, and am not silent.
Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
3 But thou art holy, O thou that inhabitest the praises of Israel.
Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
4 Our fathers trusted in thee: they trusted, and thou didst deliver them.
Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
5 They cried unto thee, and were delivered: they trusted in thee, and were not ashamed.
He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
6 But I am a worm, and no man; a reproach of men, and despised of the people.
Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
7 All they that see me laugh me to scorn: they shoot out the lip, they shake the head, [saying],
Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
8 Commit [thyself] unto the LORD; let him deliver him: let him deliver him, seeing he delighteth in him.
"Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
9 But thou art he that took me out the womb: thou didst make me trust [when I was] upon my mother’s breasts.
Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
10 I was cast upon thee from the womb: thou art my God from my mother’s belly.
sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 Be not far from me; for trouble is near; for there is none to help.
Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
12 Many bulls have compassed me: strong bulls of Bashan have beset me round.
Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
13 They gape upon me with their mouth, [as] a ravening and a roaring lion.
avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
14 I am poured out like water, and all my bones are out of joint: my heart is like wax; it is melted in the midst of my bowels.
Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
15 My Strength is dried up like a potsherd; and my tongue cleaveth to my jaws; and thou hast brought me into the dust of death.
Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
16 For dogs have compassed me: the assembly of evil-doers have enclosed me; they pierced my hands and my feet.
Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
17 I may tell all my bones; they look and stare upon me:
Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
18 They part my garments among them, and upon my vesture do they cast lots.
he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
19 But be not thou far off, O LORD: O thou my succour, haste thee to help me.
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
20 Deliver my soul from the sword; my darling from the power of the dog;
Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
21 Save me from the lion’s mouth; yea, from the horns of the wild-oxen thou hast answered me.
Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
22 I will declare thy name unto my brethren: in the midst of the congregation will I praise thee.
Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
23 Ye that fear the LORD, praise him; all ye the seed of Jacob, glorify him; and stand in awe of him, all ye the seed of Israel.
Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
24 For he hath not despised nor abhorred the affliction of the afflicted; neither hath he hid his face from him; but when he cried unto him, he heard.
Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
25 Of thee cometh my praise in the great congregation: I will pay my vows before them that fear him.
Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
26 The meek shall eat and be satisfied: they shall praise the LORD that seek after him: let your heart live for ever.
Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
27 All the ends of the earth shall remember and turn unto the LORD: and all the kindreds of the nations shall worship before thee.
Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
28 For the kingdom is the LORD’S: and he is the ruler over the nations.
sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
29 All the fat ones of the earth shall eat and worship: all they that go down to the dust shall bow before him, even he that cannot keep his soul alive.
Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
30 A seed shall serve him; it shall be told of the Lord unto the [next] generation.
Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
31 They shall come and shall declare his righteousness unto a people that shall be born, that he hath done it.
He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
