Psalms 14

1 For the Chief Musician. [A Psalm] of David. The fool hath said in his heart, There is no God. They are corrupt, they have done abominable works; there is none that doeth good.

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Tyhmät sanovat sydämessänsä: ei Jumalaa olekaan; ei he mitään kelpaa, ja ovat ilkiät menoissansa; ei ole joka hyvää tekee.

2 The LORD looked down from heaven upon the children of men, to see if there were any that did understand, that did seek after God.

Herra katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku ymmärtäis eli etsis Jumalaa.

3 They are all gone aside; they are together become filthy; there is none that doeth good, no, not one.

Mutta he ovat kaikki poikenneet pois, ja kaikki ovat kelvottomat: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.

4 Have all the workers of iniquity no knowledge? who eat up my people as they eat bread, and call not upon the LORD.

Eikö siis kenkään pahointekiöistä sitä havaitse? jotka minun kansaani syövät niinkuin he söisivät leipää; vaan ei he rukoile Herraa.

5 There were they in great fear: for God is in the generation of the righteous.

Siellä he kovin pelkäsivät; sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukua.

6 Ye put to shame the counsel of the poor, because the LORD is his refuge.

Te häpäisette köyhän neuvon; mutta Jumala on hänen turvansa.

7 Oh that the salvation of Israel were come out of Zion! when the LORD bringeth back the captivity of his people, then shall Jacob rejoice, [and] Israel shall be glad.

Oi jos apu tulis Israelille Zionista! sillä koska Herra päästää vangitun kansansa, niin Jakob iloitsee ja Israel riemuitsee.