Proverbs 8
1 Doth not wisdom cry, and understanding put forth her voice?
Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
2 In the top of high places by the way, where the paths meet, she standeth;
Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
3 Beside the gates, at the entry of the city, at the coming in at the doors, she crieth aloud:
Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
4 Unto you, O men, I call; and my voice is to the sons of men.
Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
5 O ye simple, understand subtilty; and, ye fools, be ye of an understanding heart.
Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
6 Hear, for I will speak excellent things; and the opening of my lips shall be right things.
Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
7 For my mouth shall utter truth; and wickedness is an abomination to my lips.
Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
8 All the words of my mouth are in righteousness; there is nothing crooked or perverse in them.
Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
9 They are all plain to him that understandeth, and right to them that find knowledge.
Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
10 Receive my instruction, and not silver; and knowledge rather than choice gold.
Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
11 For wisdom is better than rubies; and all the things that may be desired are not to be compared unto her.
Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
12 I wisdom have made subtilty my dwelling, and find out knowledge [and] discretion.
Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
13 The fear of the LORD is to hate evil: pride, and arrogancy, and the evil way, and the froward mouth, do I hate.
Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
14 Counsel is mine, and sound knowledge: I am understanding; I have might.
Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
15 By me kings reign, and princes decree justice.
Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
16 By me princes rule, and nobles, [even] all the judges of the earth.
Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
17 I love them that love me; and those that seek me diligently shall find me.
Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
18 Riches and honour are with me; [yea], durable riches and righteousness.
Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
19 My fruit is better than gold, yea, than fine gold; and my revenue than choice silver.
Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
20 I walk in the way of righteousness, in the midst of the paths of judgment:
Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
21 That I may cause those that love me to inherit substance, and that I may fill their treasuries.
Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
22 The LORD possessed me in the beginning of his way, before his works of old.
Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
23 I was set up from everlasting, from the beginning, or ever the earth was.
Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
24 When there were no depths, I was brought forth; when there were no fountains abounding with water.
Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
25 Before the mountains were settled, before the hills was I brought forth:
Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
26 While as yet he had not made the earth, nor the fields, nor the beginning of the dust of the world.
Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
27 When he established the heavens, I was there: when he set a circle upon the face of the deep:
Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
28 When he made firm the sides above: when the fountains of the deep became strong:
Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
29 When he gave to the sea its bound, that the waters should not transgress his commandment: when he marked out the foundations of the earth:
Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
30 Then I was by him, [as] a master workman: and I was daily [his] delight, rejoicing always before him;
Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
31 Rejoicing in his habitable earth; and my delight was with the sons of men.
Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
32 Now therefore, [my] sons, hearken unto me: for blessed are they that keep my ways.
Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.
33 Hear instruction, and be wise, and refuse it not.
Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
34 Blessed is the man that heareth me, watching daily at my gates, waiting at the posts of my doors.
Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
35 For whoso findeth me findeth life, and shall obtain favour of the LORD.
Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
36 But he that sinneth against me wrongeth his own soul: all they that hate me love death.
Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
