Proverbs 25
1 These also are proverbs of Solomon, which the men of Hezekiah king of Judah copied out.
Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö.
2 It is the glory of God to conceal a thing: but the glory of kings is to search out a matter.
Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa.
3 The heaven for height, and the earth for depth, and the heart of kings is unsearchable.
Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin.
4 Take away the dross from the silver, and there cometh forth a vessel for the finer:
Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia.
5 Take away the wicked [from] before the king, and his throne shall be established in righteousness.
Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.
6 Put not thyself forward in the presence of the king, and stand not in the place of great men:
Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle.
7 For better is it that it be said unto thee, Come up hither; than that thou shouldest be put lower in the presence of the prince, whom thine eyes have seen.
Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.
8 Go not forth hastily to strive, lest [thou know not] what to do in the end thereof, when thy neighbour hath put thee to shame.
Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet?
9 Debate thy cause with thy neighbour [himself], and disclose not the secret of another:
Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta,
10 Lest he that heareth it revile thee, and thine infamy turn not away.
Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa.
11 A word fitly spoken is [like] apples of gold in baskets of silver.
Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa.
12 [As] an earring of gold, and an ornament of fine gold, [so is] a wise reprover upon an obedient ear.
Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta.
13 As the cold of snow in the time of harvest, [so is] a faithful messenger to them that send him; for he refresheth the soul of his masters.
Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun.
14 [As] clouds and wind without rain, [so is] he that boasteth himself of his gifts falsely.
Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta.
15 By long forbearing is a ruler persuaded, and a soft tongue breaketh the bone.
Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.
16 Hast thou found honey? eat so much as is sufficient for thee; lest thou be filled therewith, and vomit it.
Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen.
17 Let thy foot be seldom in thy neighbour’s house; lest he be weary of thee, and hate thee.
Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua.
18 A man that beareth false witness against his neighbour is a maul, and a sword, and a sharp arrow.
Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.
19 Confidence in an unfaithful man in time of trouble is [like] a broken tooth, and a foot out of joint.
Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka.
20 [As] one that taketh off a garment in cold weather, [and as] vinegar upon nitre, so is he that singeth songs to an heavy heart.
Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä.
21 If thine enemy be hungry, give him bread to eat; and if he be thirsty, give him water to drink:
Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä;
22 For thou shalt heap coals of fire upon his head, and the LORD shall reward thee.
Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle.
23 The north wind bringeth forth rain: so doth a backbiting tongue an angry countenance.
Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi.
24 It is better to dwell in the comer of the housetop, than with a contentious woman in a wide house.
Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
25 [As] cold waters to a thirsty soul, so is good news from a far country.
Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle.
26 [As] a troubled fountain, and a corrupted spring, [so is] a righteous man that giveth way before the wicked.
Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde.
27 It is not good to eat much honey: so [for men] to search out their own glory is [not] glory.
Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi.
28 He whose spirit is without restraint is [like] a city that is broken down and hath no wall.
Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria.
