< Proverbs 24 >
1 Be not thou envious against evil men, neither desire to be with them.
Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
2 For their heart studieth oppression, and their lips talk of mischief.
Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
3 Through wisdom is an house builded; and by understanding it is established:
Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
4 And by knowledge are the chambers filled with all precious and pleasant riches.
Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
5 A wise man is strong; yea, a man of knowledge increaseth might.
Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
6 For by wise guidance thou shalt make thy war: and in the multitude of counsellors there is safety.
Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
7 Wisdom is too high for a fool: he openeth not his mouth in the gate.
Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
8 He that deviseth to do evil, men shall call him a mischievous person.
Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
9 The thought of the foolish is sin: and the scorner is an abomination to men.
Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
10 If thou faint in the day of adversity, thy strength is small.
Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
11 Deliver them that are carried away unto death, and those that are ready to be slain see that thou hold back.
Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
12 If thou sayest, Behold, we knew not this: doth not he that weigheth the hearts consider it? and he that keepeth thy soul, doth not he know it? and shall not he render to every man according to his work?
Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
13 My son, eat thou honey, for it is good; and the honeycomb, which is sweet to thy taste:
Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
14 So shalt thou know wisdom to be unto thy soul: if thou hast found it, then shall there be a reward, and thy hope shall not be cut off.
Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
15 Lay not wait, O wicked man, against the habitation of the righteous; spoil not his resting place:
Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
16 For a righteous man falleth seven times, and riseth up again: but the wicked are overthrown by calamity.
Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
17 Rejoice not when thine enemy falleth, and let not thine heart be glad when he is overthrown:
Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
18 Lest the LORD see it, and it displease him, and he turn away his wrath from him.
Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
19 Fret not thyself because of evil-doers; neither be thou envious at the wicked:
Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
20 For there will be no reward to the evil man; the lamp of the wicked shall be put out.
Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
21 My son, fear thou the LORD and the king: [and] meddle not with them that are given to change:
Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
22 For their calamity shall rise suddenly; and who knoweth the destruction of them both?
Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
23 These also are [sayings] of the wise. To have respect of persons in judgment is not good.
Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
24 He that saith unto the wicked, Thou art righteous; peoples shall curse him, nations shall abhor him:
Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
25 But to them that rebuke [him] shall be delight, and a good blessing shall come upon them.
Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
26 He kisseth the lips that giveth a right answer.
Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
27 Prepare thy work without, and make it ready for thee in the field; and afterwards build thine house.
Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
28 Be not a witness against thy neighbour without cause; and deceive not with thy lips.
Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
29 Say not, I will do so to him as he hath done to me; I will render to the man according to his work.
Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
30 I went by the field of the slothful, and by the vineyard of the man void of understanding;
Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
31 And, lo, it was all grown over with thorns, the face thereof was covered with nettles, and the stone wall thereof was broken down.
Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
32 Then I beheld, and considered well: I saw, and received instruction.
Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
33 [Yet] a little sleep, a little slumber, a little folding of the hands to sleep:
Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
34 So shall thy poverty come as a robber; and thy want as an armed man.
Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.