< Proverbs 19 >
1 Better is the poor that walketh in his integrity than he that perverse in his lips and is a fool.
Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.
2 Also, that the soul be without knowledge is not good; and he that hasteth with his feet sinneth.
Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.
3 The foolishness of man subverteth his way; and his heart fretteth against the LORD.
Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.
4 Wealth addeth many friends: but the poor is separated from his friend.
Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.
5 A false witness shall not be unpunished; and he that uttereth lies shall not escape.
Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.
6 Many will entreat the favour of the liberal man: and every man is a friend to him that giveth gifts.
Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.
7 All the brethren of the poor do hate him: how much more do his friends go far from him! he pursueth [them with] words, [but] they are gone.
Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.
8 He that getteth wisdom loveth his own soul: he that keepeth understanding shall find good.
Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.
9 A false witness shall not be unpunished; and he that uttereth lies shall perish.
Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.
10 Delicate living is not seemly for a fool; much less for a servant to have rule over princes.
Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.
11 The discretion of a man maketh him slow to anger; and it is his glory to pass over a transgression.
Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.
12 The king’s wrath is as the roaring of a lion; but his favour is as dew upon the grass.
Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.
13 A foolish son is the calamity of his father: and the contentions of a wife are a continual dropping.
Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.
14 House and riches are an inheritance from fathers: but a prudent wife is from the LORD.
Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.
15 Slothfulness casteth into a deep sleep; and the idle soul shall suffer hunger.
Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.
16 He that keepeth the commandment keepeth his soul: [but] he that is careless of his ways shall die.
Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.
17 He that hath pity upon the poor lendeth unto the LORD, and his good deed will he pay him again.
Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.
18 Chasten thy son, seeing there is hope; and set not thy heart on his destruction.
Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;
19 A man of great wrath shall bear the penalty: for if thou deliver [him], thou must do it yet again.
Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.
20 Hear counsel, and receive instruction, that thou mayest be wise in thy latter end.
Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.
21 There are many devices in a man’s heart; but the counsel of the LORD, that shall stand.
Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 The desire of a man is [the measure of] his kindness: and a poor man is better than a liar.
Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.
23 The fear of the LORD [tendeth] to life: and he [that hath it] shall abide satisfied; he shall not be visited with evil.
Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.
24 The sluggard burieth his hand in the dish, and will not so much as bring it to his mouth again.
Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.
25 smite a scorner, and the simple will learn prudence: and reprove one that hath understanding, [and] he will understand knowledge.
Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.
26 He that spoileth his father, and chaseth away his mother, is a son that causeth shame and bringeth reproach.
Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.
27 Cease, my son, to hear instruction [only] to err from the words of knowledge.
Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.
28 A worthless witness mocketh at judgment: and the mouth of the wicked swalloweth iniquity.
Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.
29 Judgments are prepared for scorners, and stripes for the back of fools.
Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.