Proverbs 18
1 He that separateth himself seeketh [his own] desire, and rageth against all sound wisdom.
Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
2 A fool hath no delight in understanding, but only that his heart may reveal itself.
Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
3 When the wicked cometh, there cometh also contempt, and with ignominy cometh reproach.
Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
4 The words of a man’s mouth are as deep waters; the wellspring of wisdom is as a flowing brook.
Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
5 To accept the person of the wicked is not good, [nor] to turn aside the righteous in judgment.
Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
6 A fool’s lips enter into contention, and his mouth calleth for stripes.
Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
7 A fool’s mouth is his destruction, and his lips are the snare of his soul.
Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
8 The words of a whisperer are as dainty, morsels, and they go down into the innermost parts of the belly.
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
9 He also that is slack in his work is brother to him that is a destroyer.
Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
10 The name of the LORD is a strong tower: the righteous runneth into it, and is safe.
Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
11 The rich man’s wealth is his strong city, and as an high wall in his own imagination.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
12 Before destruction the heart of man is haughty, and before honour [goeth] humility.
Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
13 He that giveth answer before he heareth, it is folly and shame unto him.
Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
14 The spirit of a man will sustain his infirmity; but a broken spirit who can bear?
Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
15 The heart of the prudent getteth knowledge; and the ear of the wise seeketh knowledge.
Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
16 A man’s gift maketh room for him, and bringeth him before great men.
Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
17 He that pleadeth his cause first [seemeth] just; but his neighbour cometh and searcheth him out.
Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
18 The lot causeth contentions to cease, and parteth between the mighty.
Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
19 A brother offended [is harder to be won] than a strong city: and [such] contentions are like the bars of a castle.
Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
20 A man’s belly shall be filled with the fruit of his mouth; with the increase of his lips shall he be satisfied.
Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
21 Death and life are in the power of the tongue; and they that love it shall eat the fruit thereof.
Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
22 Whoso findeth a wife findeth a good thing, and obtaineth favour of the LORD.
Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
23 The poor useth entreaties: but the rich answereth roughly.
Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
24 He that maketh many friends [doeth it] to his own destruction: but there is a friend that sticketh closer than a brother.
Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.
