< Proverbs 13 >
1 A WISE son [heareth] his father’s instruction: but a scorner heareth not rebuke.
Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
2 A man shall eat good by the fruit of his mouth: but the soul of the treacherous [shall eat] violence.
Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.
3 He that guardeth his mouth keepeth his life: [but] he that openeth wide his lips shall have destruction.
Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.
4 The soul of the sluggard desireth, and hath nothing: but the soul of the diligent shall be made fat.
Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.
5 A righteous man hateth lying: but a wicked man is loathsome, and cometh to shame.
Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.
6 Righteousness guardeth him that is upright in the way: but wickedness overthroweth the sinner.
Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.
7 There is that maketh himself rich, yet hath nothing: there is that maketh himself poor, yet hath great wealth.
Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.
8 The ransom of a man’s life is his riches: but the poor heareth no threatening.
Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.
9 The light of the righteous rejoiceth: but the lamp of the wicked shall be put out.
Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.
10 By pride cometh only contention: but with the well advised is wisdom.
Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.
11 Wealth gotten by vanity shall be diminished: but he that gathereth by labour shall have increase.
Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.
12 Hope deferred maketh the heart sick: but when the desire cometh, it is a tree of life.
Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.
13 Whoso despiseth the word bringeth destruction on himself: but he that feareth the commandment shall be rewarded.
Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.
14 The law of the wise is a fountain of life, to depart from the snares of death.
Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.
15 Good understanding giveth favour: but the way of the treacherous is rugged.
Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.
16 Every prudent man worketh with knowledge: but a fool spreadeth out folly.
Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.
17 A wicked messenger falleth into evil: but a faithful ambassador is health.
Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.
18 Poverty and shame [shall be to] him that refuseth correction: but he that regardeth reproof shall be honoured.
Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.
19 The desire accomplished is sweet to the soul: but it is an abomination to fools to depart from evil.
Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.
20 Walk with wise men, and thou shalt be wise: but the companion of fools shall smart for it.
Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.
21 Evil pursueth sinners: but the righteous shall be recompensed with good.
Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.
22 A good man leaveth an inheritance to his children’s children; and the wealth of the sinner is laid up for the righteous.
Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.
23 Much food [is in] the tillage of the poor: but there is that is destroyed by reason of injustice.
Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.
24 He that spareth his rod hateth his son: but he that loveth him chasteneth him betimes.
Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.
25 The righteous eateth to the satisfying of his soul: but the belly of the wicked shall want.
Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.