Job 41
1 Canst thou draw out leviathan with a fish hook? or press down his tongue with a cord?
Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?
2 Canst thou put a rope into his nose? or pierce his jaw through with a hook?
Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?
3 Will he make many supplications unto thee? or will he speak soft words unto thee?
Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?
4 Will he make a covenant with thee, that thou shouldest take him for a servant for ever?
Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?
5 Wilt thou play with him as with a bird? or wilt thou bind him for thy maidens?
Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?
6 Shall the bands [of fishermen] make traffic of him? shall they part him among the merchants?
Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?
7 Canst thou fill his skin with barbed irons, or his head with fish spears?
Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?
8 Lay thine hand upon him; remember the battle, and do so no more.
Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!
9 Behold, the hope of him is in vain: shall not one be cast down even at the sight of him?
Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."
10 None is so fierce that he dare stir him up: who then is he that can stand before me?
"Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?
11 Who hath first given unto me, that I should repay him? [whatsoever is] under the whole heaven is mine.
Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.
12 I will not keep silence concerning his limbs, nor his mighty strength, nor his comely proportion.
En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.
13 Who can strip off his outer garment? who shall come within his double bridle?
Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?
14 Who can open the doors of his face? round about his teeth is terror.
Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.
15 His strong scales are [his] pride, shut up together [as with] a close seal.
Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.
16 One is so near to another, that no air can come between them.
Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.
17 They are joined one to another; they stick together, that they cannot be sundered.
Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.
18 His neesings flash forth light, and his eyes are like the eyelids of the morning.
Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.
19 Out of his mouth go burning torches, and sparks of fire leap forth.
Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.
20 Out of his nostrils a smoke goeth, as of a seething pot and [burning] rushes.
Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.
21 His breath kindleth coals, and a flame goeth forth from his mouth.
Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.
22 In his neck abideth strength, and terror danceth before him.
Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.
23 The flakes of his flesh are joined together: they are firm upon him; they cannot be moved.
Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.
24 His heart is as firm as a stone; yea, firm as the nether millstone.
Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.
25 When he raiseth himself up, the mighty are afraid: by reason of consternation they are beside themselves.
Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.
26 If one lay at him with the sword, it cannot avail; nor the spear, the dart, nor the pointed shaft.
Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.
27 He counteth iron as straw, [and] brass as rotten wood.
Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.
28 The arrow cannot make him flee: slingstones are turned with him into stubble.
Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.
29 Clubs are counted as stubble: he laugheth at the rushing of the javelin.
Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.
30 His underparts are [like] sharp potsherds: he spreadeth [as it were] a threshing wain upon the mire.
Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.
31 He maketh the deep to boil like a pot: he maketh the sea like ointment.
Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.
32 He maketh a path to shine after him; one would think the deep to be hoary.
Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.
33 Upon earth there is not his like, that is made without fear.
Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.
34 He beholdeth every thing that is high: he is king over all the sons of pride.
Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."
