Job 34
1 Moreover Elihu answered and said,
Ja Elihu vielä sanoi:
2 Hear my words, ye wise men; and give ear unto me, ye that have knowledge.
Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.
3 For the ear trieth words, as the palate tasteth meat.
Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.
4 Let us choose for us that which is right: let us know among ourselves what is good.
Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.
5 For Job hath said, I am righteous, and God hath taken away my right:
Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.
6 Notwithstanding my right I am [accounted] a liar; my wound is incurable, [though I am] without transgression.
Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.
7 What man is like Job, who drinketh up scorning like water?
Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,
8 Which goeth in company with the workers of iniquity, and walketh with wicked men.
Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?
9 For he hath said, it profiteth a man nothing that he should delight himself with God.
Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.
10 Therefore hearken unto me, ye men of understanding: far be it from God, that he should do wickedness; and from the Almighty, that he should commit iniquity.
Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.
11 For the work of a man shall he render unto him, and cause every man to find according to his ways.
Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.
12 Yea, of a surety, God will not do wickedly, neither will the Almighty pervert judgment.
Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.
13 Who gave him a charge over the earth? or who hath disposed the whole world?
Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?
14 If he set his heart upon man, [if] he gather unto himself his spirit and his breath;
Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.
15 All flesh shall perish together, and man shall turn again unto dust.
Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.
16 If now [thou hast] understanding, hear this: hearken to the voice of my words.
Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.
17 Shall even one that hateth right govern? and wilt thou condemn him that is just [and] mighty?
Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?
18 Is it [fit] to say to a king, [Thou art] vile? [or] to nobles, [Ye are] wicked?
Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!
19 [How much less to] him that respecteth not the persons of princes, nor regardeth the rich more than the poor? for they all are the work of his hands.
Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
20 In a moment they die, even at midnight; the people are shaken and pass away, and the mighty are taken away without hand.
Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.
21 For his eyes are upon the ways of a man, and he seeth all his goings.
Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.
22 There is no darkness, nor shadow of death, where the workers of iniquity may hide themselves.
Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.
23 For he needeth not further to consider a man, that he should go before God in judgment.
Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.
24 He breaketh in pieces mighty men [in ways] past finding out, and setteth others in their stead.
Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;
25 Therefore he taketh knowledge of their works; and he overturneth them in the night, so that they are destroyed.
Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.
26 He striketh them as wicked men in the open sight of others;
Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,
27 Because they turned aside from following him, and would not have regard to any of his ways:
Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;
28 So that they caused the cry of the poor to come unto him, and he heard the cry of the afflicted.
Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.
29 When he giveth quietness, who then can condemn? and when he hideth his face, who then can behold him? whether [it be done] unto a nation, or unto a man, alike:
Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?
30 That the godless man reign not, that there be none to ensnare the people.
Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.
31 For hath any said unto God, I have borne [chastisement], I will not offend [any more]:
Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.
32 That which I see not teach thou me: if I have done iniquity, I will do it no more?
Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
33 Shall his recompence be as thou wilt, that thou refusest it? for thou must choose, and not I: therefore speak what thou knowest.
Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät, niin puhu.
34 Men of understanding will say unto me, yea, every wise man that heareth me:
Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.
35 Job speaketh without knowledge, and his words are without wisdom.
Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
36 Would that Job were tried unto the end, because of his answering like wicked men.
Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.
37 For he addeth rebellion unto his sin, he clappeth his hands among us, and multiplieth his words against God.
Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.
