Job 15
1 Then answered Eliphaz the Temanite, and said,
Niin vastasi Eliphas Temanilainen ja sanoi:
2 Should a wise man make answer with vain knowledge, and fill his belly with the east wind?
Pitääkö taitavan niin tuuleen puhuman, ja täyttämän vatsansa tuulella?
3 Should he reason with unprofitable talk, or with speeches wherewith he can do no good?
Sinä nuhtelet kelvottomilla sanoilla ja puheilla, joista ei ole hyödytystä.
4 Yea, thou doest away with fear, and restrainest devotion before God.
Sinä olet hyljännyt pelvon, ja puhut ylönkatseella Jumalan edessä.
5 For thine iniquity teacheth thy mouth, and thou choosest the tongue of the crafty.
Sillä sinun pahuutes opettaa niin sinun suus; ja sinä olet valinnut viekasten kielen.
6 Thine own mouth condemneth thee, and not I; yea, thine own lips testify against thee.
Sinun suus pitää tuomitseman sinun, ja en minä: sinun huules pitää todistaman sinua vastaan:
7 Art thou the first man that was born? or wast thou brought forth before the hills?
Oletkos ensimäinen ihminen, joka syntynyt on? eli ennen (kaikkia) vuoria luotu?
8 Hast thou heard the secret counsel of God? and dost thou restrain wisdom to thyself?
Oletko sinä kuullut Jumalan salaisen neuvon? ja onko taito halvempi sinua?
9 What knowest thou, that we know not? what understandest thou, which is not in us?
Mitä sinä tiedät, jota emme tiedä; mitäs ymmärrät, joka ei ole meidän tykönämme?
10 With us are both the grayheaded and the very aged men, much elder than thy father.
Harmaapäät ja vanhat ovat meidän tykönämme, jotka ennen ovat eläneet kuin sinun isäs.
11 Are the consolations of God too small for thee, and the word [that dealeth] gently with thee?
Pitäiskö Jumalan lohdutukset oleman halvat sinulle? Eli onko jotakin salaista tykönäs?
12 Why doth thine heart carry thee away? and why do thine eyes wink?
Mitä sinun sydämes aikoi? ja mitäs vilkutat silmiäs?
13 That thou turnest thy spirit against God, and lettest [such] words go out of thy mouth.
Kuinka sinä asetat mieles Jumalaa vastaan? että sinä senkaltaiset sanat suustas päästät.
14 What is man, that he should be clean? and he which is born of a woman, that he should be righteous?
Mikä on ihminen, että hän olis puhdas? ja että hän olis hurskas, joka vaimosta syntynyt on?
15 Behold, he putteth no trust in his holy ones; yea, the heavens are not clean in his sight.
Katso, hänen pyhäinsä seassa ei ole yhtään nuhteetointa; ja taivaat ei ole puhtaat hänen edessänsä.
16 How much less one that is abominable and corrupt, a man that drinketh iniquity like water!
Kuinka paljon enemmin ihminen on kauhia ja ilkiä, joka juo vääryyttä niinkuin vettä?
17 I will shew thee, hear thou me; and that which I have seen I will declare:
Minä osoitan sinulle sen, kuule minua: minä luettelen sinulle, mitä minä nähnyt olen:
18 (Which wise men have told from their fathers, and have not hid it;
Mitä taitavat sanoneet ovat, jota ei yksikään heidän isistänsä ole salannut.
19 Unto whom alone the land was given, and no stranger passed among them: )
Joille ainoille maa annettu on, niin ettei yksikään outo saanut käydä heidän keskellänsä.
20 The wicked man travaileth with pain all his days, even the number of years that are laid up for the oppressor.
Jumalatoin vapisee kaiken elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku on peitetty.
21 A sound of terrors is in his ears; in prosperity the spoiler shall come upon him:
Pelvon ääni on hänen korvissansa, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä.
22 He believeth not that he shall return out of darkness, and he is waited for of the sword:
Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja varoo aina miekkaa.
23 He wandereth abroad for bread, [saying], Where is it? he knoweth that the day of darkness is ready at his hand:
Kuin hän lähtee sinne ja tänne elatuksensa jälkeen, niin hän luulee aina pimeyden päivän käsissänsä olevan.
24 Distress and anguish make him afraid; they prevail against him, as a king ready to the battle:
Ahdistus ja hätä peljättävät häntä, ja yllyttävät hänen, niinkuin kuningas valmis sotaan.
25 Because he hath stretched out his hand against God, and behaveth himself proudly against the Almighty;
Sillä hän on ojentanut kätensä Jumalaa vastaan, ja vahvistanut itsensä Kaikkivaltiasta vastaan.
26 He runneth upon him with a [stiff] neck, with the thick bosses of his bucklers:
Hän juoksee päätäpäin häntä vastaan, ja seisoo ynseästi häntä vastaan.
27 Because he hath covered his face with his fatness, and made collops of fat on his flanks;
Hän on peittänyt kasvonsa lihavuudellansa, ja lihoittanut ja paisuttanut itsensä.
28 And he hath dwelt in desolate cities, in houses which no man inhabited, which were ready to become heaps.
Mutta hänen pitää asuman hävitetyssä kaupungissa ja asumattomissa huoneissa, jotka roukkioksi riutumallansa ovat.
29 He shall not be rich, neither shall his substance continue, neither shall their produce bend to the earth.
Ei hänen pidä rikastuman, eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa.
30 He shall not depart out of darkness; the flame shall dry up his branches, and by the breath of his mouth shall he go away.
Ei hänen pidä pääsemän pimeydestä: tulen liekki kuivaa hänen oksansa, ja hänen suunsa hengellä katoo.
31 Let him not trust in vanity, deceiving himself: for vanity shall be his recompence.
Ei hän taida uskaltaa turhuuteen, että hän on petetty; sillä turhuus on hänen palkkansa.
32 It shall be accomplished before his time, and his branch shall not be green.
Hän loppuu ennen aikaansa, ja hänen oksansa ei pidä vihoittaman.
33 He shall shake off his unripe grape as the vine, and shall cast off his flower as the olive.
Hän poimitaan niinkuin kypsymätöin marja viinapuusta, ja niinkuin öljypuu varistaa kukoistuksensa.
34 For the company of the godless shall be barren, and fire shall consume the tents of bribery.
Sillä ulkokullattuin kokous pitää oleman yksinäinen, ja tulen pitää polttaman lahjain ottajan huoneen,
35 They conceive mischief, and bring forth iniquity, and their belly prepareth deceit.
Hän siittää onnettomuuden, ja synnyttää vaivaisuuden; ja heidän vatsansa valmistaa petoksen.
