Job 13
1 Lo, mine eye hath seen all [this], mine ear hath heard and understood it.
Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
2 What ye know, [the same] do I know also: I am not inferior unto you.
Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
3 Surely I would speak to the Almighty, and I desire to reason with God.
Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
4 But ye are forgers of lies, ye are all physicians of no value.
Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
5 Oh that ye would altogether hold your peace! and it should be your wisdom.
Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
6 Hear now my reasoning, and hearken to the pleadings of my lips.
Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
7 Will ye speak unrighteously for God, and talk deceitfully for him?
Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
8 Will ye respect his person? will ye contend for God?
Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
9 Is it good that he should search you out? or as one deceiveth a man, will ye deceive him?
Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
10 He will surely reprove you, if ye do secretly respect persons.
Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
11 Shall not his excellency make you afraid, and his dread fall upon you?
Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
12 Your memorable sayings [are] proverbs of ashes, your defences [are] defences of clay.
Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
13 Hold your peace, let me alone, that I may speak, and let come on me what wilt.
Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
14 Wherefore should I take my flesh in my teeth, and put my life in mine hand?
Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
15 Though he slay me, yet will I wait for him: nevertheless I will maintain my ways before him.
Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
16 This also shall be my salvation; for a godless man shall not come before him.
Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
17 Hear diligently my speech, and let my declaration be in your ears.
Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
18 Behold now, I have ordered my cause; I know that I am righteous.
Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
19 Who is he that will contend with me? for now shall I hold my peace and give up the ghost.
Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
20 Only do not two things unto me, then will I not hide myself from thy face:
Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
21 Withdraw thine hand far from me; and let not thy terror make me afraid.
Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
22 Then call thou, and I will answer; or let me speak, and answer thou me.
Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
23 How many are mine iniquities and sins? make me to know my transgression and my sin.
Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
24 Wherefore hidest thou thy face, and holdest me for thine enemy?
Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
25 Wilt thou harass a driven leaf? and wilt thou pursue the dry stubble?
Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
26 For thou writest bitter things against me, and makest me to inherit the iniquities of my youth:
Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
27 Thou puttest my feet also in the stocks, and markest all my paths; thou drawest thee a line about the soles of my feet:
Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
28 Though I am like a rotten thing that consumeth, like a garment that is moth-eaten.
Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
