< 1 Corinthians 15 >

1 Now I make known unto you brethren, the gospel which I preached unto you, which also ye received, wherein also ye stand,
Mutta minä teen teille tiettäväksi, rakkaat veljet, sen evankeliumin, jonka minä teille ilmoitin, jonka te myös saaneet olette, jossa te myös seisotte,
2 by which also ye are saved; [I make known, I say], in what words I preached it unto you, if ye hold it fast, except ye believed in vain.
Jonka kautta te myös autuaaksi tulette, jos te sen pidätte, minkä minä teille olen ilmoittanut, ellette hukkaan ole uskoneet.
3 For I delivered unto you first of all that which also I received, how that Christ died for our sins according to the scriptures;
Sillä minä olen sen ensin teille antanut, jonka minä myös saanut olen, että Kristus on kuollut meidän synteimme tähden, Raamattuin jälkeen,
4 and that he was buried; and that he hath been raised on the third day according to the scriptures;
Ja että hän oli haudattu ja nousi ylös kolmantena päivänä Raamattuin jälkeen,
5 and that he appeared to Cephas; then to the twelve;
Ja että hän nähtiin Kephaalta ja sitte kahdeltatoistakymmeneltä.
6 then he appeared to above five hundred brethren at once, of whom the greater part remain until now, but some are fallen asleep;
Senjälkeen hän nähtiin usiammalta kuin viideltäsadalta veljeltä yhdellä haavalla, joista monta vielä elävät, mutta muutamat ovat nukkuneet.
7 then he appeared to James; then to all the apostles;
Sitälähin nähtiin hän Jakobilta ja sen jälkeen kaikilta apostoleilta.
8 and last of all, as unto one born out of due time, he appeared to me also.
Vaan kaikkein viimein on hän myös minulta nähty, niinkuin keskensyntyneeltä.
9 For I am the least of the apostles, that am not meet to be called an apostle, because I persecuted the church of God.
Sillä minä olen kaikkein huonoin apostolitten seassa enkä ole kelvollinen apostoliksi kutsuttaa, että minä olen Jumalan seurakuntaa vainonnut.
10 But by the grace of God I am what I am: and his grace which was bestowed upon me was not found vain; but I laboured more abundantly than they all: yet not I, but the grace of God which was with me.
Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä minä olen, ja hänen armonsa minun kohtaani ei ole tyhjä ollut, vaan minä olen enemmän työtä tehnyt kuin muut kaikki; mutta en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka minussa on.
11 Whether then [it be] I or they, so we preach, and so ye believed.
Olisin siis minä eli he, näin me saarnaamme ja näin te olette myös uskoneet.
12 Now if Christ is preached that he hath been raised from the dead, how say some among you that there is no resurrection of the dead?
Mutta jos Kristus saarnataan kuolleista nousseeksi ylös; miksi siis teidän seassanne muutamat sanovat, ettei kuolleitten ylösnousemista ole?
13 But if there is no resurrection of the dead, neither hath Christ been raised:
Mutta ellei kuolleitten ylösnousemus ole, niin ei Kristuskaan noussut ylös.
14 and if Christ hath not been raised, then is our preaching vain, your faith also is vain.
Mutta jollei Kristus noussut ylös, niin on meidän saarnamme turha ja teidän uskonne on myös turha,
15 Yea, and we are found false witnesses of God; because we witnessed of God that he raised up Christ: whom he raised not up, if so be that the dead are not raised.
Ja me löydetään Jumalan vääriksi todistajiksi, että me Jumalaa vastaan todistaneet olemme, että hän on herättänyt ylös Kristuksen, jota ei hän ole herättänyt ylös, ellei kuolleet nouse ylös.
16 For if the dead are not raised, neither hath Christ been raised:
Sillä jollei kuolleet nouse ylös, eipä Kristuskaan noussut ole.
17 and if Christ hath not been raised, your faith is vain; ye are yet in your sins.
Mutta ellei Kristus ole noussut ylös, niin on teidän uskonne turha, ja te olette vielä teidän synneissänne,
18 Then they also which are fallen asleep in Christ have perished.
Niin ovat myös ne, jotka Kristuksessa nukkuneet ovat, kadotetut.
19 If in this life only we have hoped in Christ, we are of all men most pitiable.
Jos meillä ainoastaan tässä elämässä on toivo Kristuksen päälle, niin me olemme viheliäisemmät kaikkia muita ihmisiä.
20 But now hath Christ been raised from the dead, the firstfruits of them that are asleep.
Mutta nyt on Kristus kuolleista noussut ylös ja on tullut uutiseksi nukkuneiden seassa.
21 For since by man [came] death, by man [came] also the resurrection of the dead.
Sillä että ihmisen kautta kuolema on, niin on myös ihmisen kautta kuolleitten ylösnousemus.
22 For as in Adam all die, so also in Christ shall all be made alive.
Sillä niinkuin kaikki Adamissa kuolevat, niin he myös kaikki pitää Kristuksessa eläväksi tehtämän,
23 But each in his own order: Christ the firstfruits; then they that are Christ’s, at his coming.
Mutta kukin järjestyksessänsä: uutinen Kristus, sitte ne, jotka Kristuksen omat ovat, hänen tulemisessansa.
24 Then [cometh] the end, when he shall deliver up the kingdom to God, even the Father; when he shall have abolished all rule and all authority and power.
Sitte on loppu, koska hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, ja panee pois kaiken herrauden ja kaiken vallan ja voiman.
25 For he must reign, till he hath put all his enemies under his feet.
Sillä hänen tulee hallita, siihenasti kuin hän kaikki vihollisensa panee hänen jalkainsa alle.
26 The last enemy that shall be abolished is death.
Viimeinen vihollinen, joka pannaan pois, on kuolema.
27 For, He put all things in subjection under his feet. But when he saith, All things are put in subjection, it is evident that he is excepted who did subject all things unto him.
Sillä hän on kaikki hänen jalkainsa alle heittänyt. Mutta koska hän sanoo, että kaikki hänen allensa heitetyt ovat, niin on julki, että se on eroitettu, joka hänelle kaikki heitti alle.
28 And when all things have been subjected unto him, then shall the Son also himself be subjected to him that did subject all things unto him, that God may be all in all.
Kuin nyt kaikki hänen allensa heitetyksi tulevat, silloin myös itse Poika hänen allensa heitetään, joka kaikki hänen allensa heitti, että Jumala kaikki kaikessa olis.
29 Else what shall they do which are baptized for the dead? If the dead are not raised at all, why then are they baptized for them?
Mitä ne muutoin tekevät, jotka itsensä kastaa antavat kuolleitten päälle, jollei kuolleet nouse ylös? Miksi he siis antavat kuolleitten päälle itseänsä kastaa?
30 Why do we also stand in jeopardy every hour?
Miksi myös me joka aika vaarassa olemme?
31 I protest by that glorying in you, brethren, which I have in Christ Jesus our Lord, I die daily.
Minä kuolen joka päivä meidän kerskaamisen puolesta, joka minulla on Kristuksessa Jesuksessa meidän Herrassamme.
32 If after the manner of men I fought with beasts at Ephesus, what doth it profit me? If the dead are not raised, let us eat and drink, for tomorrow we die.
Jos minä olen ihmisten tavalla Ephesossa petoin kanssa sotinut, mitä se minua auttaa, ellei kuolleet nouse ylös? Syökäämme ja juokaamme; sillä huomenna me kuolemme.
33 Be not deceived: Evil company doth corrupt good manners.
Älkäät antako pettää teitänne: pahat jaaritukset turmelevat hyvät tavat.
34 Awake up righteously, and sin not; for some have no knowledge of God: I speak [this] to move you to shame.
Herätkäät ylös hurskaasti ja älkäät syntiä tehkö; sillä ei muutamat Jumalasta mitään tiedä. Häpiäksi minä näitä teille sanon.
35 But some one will say, How are the dead raised? and with what manner of body do they come?
Vaan joku taitais sanoa: kuinkas kuolleet nousevat? ja minkäkaltaisilla ruumiilla he tulevat?
36 Thou foolish one, that which thou thyself sowest is not quickened, except it die:
Sinä tomppeli! Se, minkä sinä kylvät, ei tule eläväksi, ellei hän (ensin) kuole.
37 and that which thou sowest, thou sowest not the body that shall be, but a bare grain, it may chance of wheat, or of some other kind;
Ja jonka sinä kylvät, ei se ole se ruumis, joka tuleva on, vaan paljas jyvä, nimittäin nisun jyvä eli joku muu.
38 but God giveth it a body even as it pleased him, and to each seed a body of its own.
Mutta Jumala antaa hänelle ruumiin niinkuin hän tahtoi, ja kullekin siemenelle oman ruumiinsa.
39 All flesh is not the same flesh: but there is one [flesh] of men, and another flesh of beasts, and another flesh of birds, and another of fishes.
Ei kaikki liha ole yhtäläinen liha; vaan toinen on ihmisten liha, toinen on karjan liha, toinen on kalain, toinen on lintuin;
40 There are also celestial bodies, and bodies terrestrial: but the glory of the celestial is one, and the [glory] of the terrestrial is another.
Ja ovat taivaalliset ruumiit ja maalliset ruumiit; mutta toinen kirkkaus on taivaallisilla ja toinen maallisilla.
41 There is one glory of the sun, and another glory of the moon, and another glory of the stars; for one star differeth from another star in glory.
Toinen kirkkaus on auringolla ja toinen kirkkaus kuulla, ja toinen kirkkaus tähdillä; sillä yksi tähti voittaa toisen kirkkaudessa.
42 So also is the resurrection of the dead. It is sown in corruption; it is raised in incorruption:
Niin myös kuolleitten ylösnousemus: se kylvetään turmeluksessa ja nousee ylös turmelematoin,
43 it is sown in dishonour; it is raised in glory: it is sown in weakness; it is raised in power:
Se kylvetään huonona ja nousee ylös kunniassa, se kylvetään heikkoudessa ja nousee ylös väkevyydessä,
44 it is sown a natural body; it is raised a spiritual body. If there is a natural body, there is also a spiritual [body].
Se kylvetään luonnollinen ruumis ja nousee hengellinen ruumis. Meillä on luonnollinen ruumis, on myös hengellinen ruumis.
45 So also it is written, The first man Adam became a living soul. The last Adam [became] a life-giving spirit.
Niinkuin myös kirjoitettu on: ensimäinen ihminen Adam on tehty eläväksi sieluksi, ja viimeinen Adam eläväksi tekeväiseksi hengeksi.
46 Howbeit that is not first which is spiritual, but that which is natural; then that which is spiritual.
Mutta hengellinen ei ole ensimäinen, vaan luonnollinen, senjälkeen hengellinen.
47 The first man is of the earth, earthy: the second man is of heaven.
Ensimäinen ihminen on maasta ja maallinen, toinen ihminen on itse Herra taivaasta.
48 As is the earthy, such are they also that are earthy: and as is the heavenly, such are they also that are heavenly.
Minkäkaltainen maallinen on, senkaltaiset ovat myös maalliset, ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaiset ovat myös taivaalliset.
49 And as we have borne the image of the earthy, we shall also bear the image of the heavenly.
Ja niinkuin me olemme kantaneet maallisen kuvaa, niin pitää myös meidän kantaman taivaallisen kuvaa.
50 Now this I say, brethren, that flesh and blood cannot inherit the kingdom of God; neither doth corruption inherit incorruption.
Mutta minä sanon, rakkaat veljet, ei liha ja veri taida Jumalan valtakuntaa periä, ja ei turmeltu pidä turmelematointa perimän.
51 Behold, I tell you a mystery: We shall not all sleep, but we shall all be changed,
Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme tosin kaikki nuku, vaan kaikki me muutetaan,
52 in a moment, in the twinkling of an eye, at the last trump: for the trumpet shall sound, and the dead shall be raised incorruptible, and we shall be changed.
Ajan rahdussa, silmänräpäyksessä, viimeisellä basunalla; sillä basuna soi, ja kuolleet pitää turmelematoinna nouseman ylös ja me tulemme muutetuksi.
53 For this corruptible must put on incorruption, and this mortal must put on immortality.
Sillä tämä katoova pitää pukeman päällensä katoomattomuuden ja kuoleva pukee päällensä kuolemattomuuden.
54 But when this corruptible shall have put on incorruption, and this mortal shall have put on immortality, then shall come to pass the saying that is written, Death is swallowed up in victory.
Mutta koska katoova pukee päällensä katoomattomuuden ja kuoleva pukee päällensä kuolemattomuuden, silloin täytetään se sana, joka kirjoitettu on: kuolema on nielty voitossa.
55 O death, where is thy victory? O death, where is thy sting? (Hadēs g86)
Kuolema, kussa on sinun otas? Helvetti, kussa on sinun voittos? (Hadēs g86)
56 The sting of death is sin; and the power of sin is the law:
Mutta kuoleman ota on synti ja synnin voima on laki.
57 but thanks be to God, which giveth us the victory through our Lord Jesus Christ.
Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka meille voiton antanut on meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta!
58 Wherefore, my beloved brethren, be ye stedfast, unmoveable, always abounding in the work of the Lord, forasmuch as ye know that your labour is not vain in the Lord.
Sentähden, minun rakkaat veljeni, olkaat vahvat, järkähtymättä ja aina yltäkylläiset Herran töissä, tietäen, ettei teidän työnne ole turha Herrassa.

< 1 Corinthians 15 >