Psalms 71
1 In you, O Lord, I take refuge, let me never be put to shame.
Sinuun, Herra, minä uskallan: älä anna minua ikänä häväistä.
2 In your faithfulness save me and rescue me, bend your ear to me and save me.
Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua.
3 Be to me a rock of defence, a fortified house, to save me; for my rock and my fortress are you.
Ole minulle vahva turva, johon minä aina pakenisin: sinä olet luvannut minua auttaa; sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.
4 Save me, my God, from the hand of the wicked, from the grasp of the unjust and cruel.
Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kädestä.
5 For you, Lord, are my hope, in whom from my youth I have trusted.
Sillä sinä olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani.
6 On you have I leaned from my birth; from my mother’s womb it was you who did draw me. In you is my hope evermore.
Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni.
7 I have been as a wonder to many, for you are my refuge and strength.
Minä olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinä olet minun vahva turvani.
8 All the day long my mouth is filled with your praise and your glory.
Täytä minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka päivä.
9 Cast me not off in the time of old age; when my strength is spent, forsake me not.
Älä minua heitä pois minun vanhuudessani: älä minua hylkää, kuin minä heikoksi tulen.
10 For my foes whisper against me, they who watch me take counsel together;
Sillä minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani väijyvät, he keskenänsä neuvoa pitävät,
11 ‘God has left him,’ they say: ‘pursue and seize him, for he is helpless.’
Ja sanovat: Jumala hylkäsi hänen; ajakaat takaa ja käsittäkäät häntä, sillä ei ole vapahtajaa.
12 O God, be not far from me, haste, O my God, to my help.
Jumala, älä erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennä minua auttamaan.
13 Put my foes to shame and dishonour, with insult and shame be they covered.
Hävetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: häpiän ja häväistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
14 But I will never stop hoping, and more and yet more will I praise you.
Mutta minä odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses.
15 All the day long shall my mouth tell your faithfulness and your salvation, though I know not how they may be counted.
Minun suuni pitää ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka päivä sinun autuuttas, joita en minä voi kaikkia lukea.
16 I will tell of the might of the Lord, and your faithfulness praise, you alone.
Minä vaellan Herran, Herran väkevyydessä: minä tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas.
17 You have taught me, O God, from my youth, and till now have I told of your wonders.
Jumala, sinä olet minua nuoruudestani opettanut, sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.
18 Even in old age and grey hair, O God, do not forsake me. Still would I tell of your might unto all generations to come.
Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani älä, Jumala, minua hylkää, siihenasti kuin minä ilmoitan sinun käsivartes lasten lapsille, ja sinun väkevyytes kaikille tulevaisille.
19 Your power and your justice, O God, extend as far as the heavens: for great are the things you have done. Who is like you, O God?
Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinä teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises?
20 You have caused us to see troubles many, but you will revive us again. From the depths of the earth you will bring me up again.
Sillä sinä annat minun nähdä paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jälleen; ja taas sinä haet minua ulos maan syvyydestä.
21 You will multiply my greatness, and comfort me again.
Sinä teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jälleen.
22 So with harp I will praise you, and your faithfulness, O my God; and make music to you on the lyre, O you Holy One of Israel.
Niin minäkin kiitän sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minä veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinä pyhä Israelissa.
23 My lips shall ring out their joy, my mouth shall sing praises to you; all of me, which you have redeemed.
Minun huuleni pitää kiittämän, koska minä sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit.
24 Yes, all the day long shall my tongue utter your righteousness; for ashamed and confounded are they who were seeking my hurt.
Ja minun kieleni puhuu myös joka päivä sinun vanhurskaudestas; sentähden hävetkään he ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
