Acts 18
1 On leaving Athens, Paul next went to Corinth.
Senjälkeen läksi Paavali Atenasta ja tuli Korintoon,
2 There he met a Jew of the name of Aquila, from Pontus, who, with his wife Priscilla, had lately come from Italy, in consequence of the order which had been issued by the Emperor Claudius for all Jews to leave Rome. Paul paid them a visit,
Ja löysi siellä Juudalaisen, Akvila nimeltä, Pontosta sukuisin, joka äsken Italiasta tullut oli, ja Priskillan hänen emäntänsä, (että Klaudius oli käskenyt kaikki Juudalaiset Roomista mennä pois, ) joiden tykö hän meni.
3 and, since their trade was the same as his, he stayed and worked with them – their trade was tent-making.
Ja että hän oli yhdessä ammatissa, viipyi hän heidän tykönänsä, ja teki työtä; sillä heidän ammattinsa oli telttoja tehdä.
4 Every Sabbath Paul gave addresses in the synagogue, trying to convince both Jews and Greeks.
Mutta hän opetti synagogassa joka lepopäivä ja sai uskomaan sekä Juudalaisia että Grekiläisiä.
5 But, when Silas and Timothy had come down from Macedonia, Paul devoted himself entirely to delivering the message, earnestly maintaining before the Jews that Jesus was the Christ.
Mutta kuin Silas ja Timoteus Makedoniasta tulivat, oli Paavali hengeltä vaadittu, ja todisti Juudalaisille, että Jesus on Kristus.
6 However, as they set themselves against him and became abusive, Paul shook his clothes in protest and said to them, ‘Your blood be on your own heads. My conscience is clear. From this time forward I will go to the Gentiles.’
Kuin he puhuivat vastaan ja pilkkasivat, pudisti hän vaattensa ja sanoi heille: teidän verenne olkoon teidän päänne päälle: tästedes minä menen viatoinna pakanain tykö.
7 So he left, and went to the house of a certain Titius Justus, who had been accustomed to join in the worship of God, and whose house was next door to the synagogue.
Ja hän siirsi itsensä sieltä ja meni yhden huoneesen, jonka nimi oli Justus: se oli Jumalaa palvelevainen, jonka huone oli läsnä synagogaa.
8 Crispus, the synagogue leader, came to believe in the Lord, and so did all his household; and many of the Corinthians, as they listened to Paul, became believers in Christ and were baptized.
Mutta Krispus, synagogan ylimmäinen, uskoi Herran päälle kaiken huoneensa kanssa. Ja monta Korintolaisista, jotka kuulivat, uskoivat ja kastettiin.
9 One night the Lord said to Paul, in a vision, ‘Have no fear, but continue to speak, and refuse to be silenced;
Mutta Herra sanoi yöllä Paavalille näyn kautta: älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene;
10 for I am with you, and no one will do you harm, for I have many people in this city.’
Sillä minä olen sinun kanssas, eikä yhdenkään pidä karkaaman sinun päälles vahingoittamaan sinua; sillä minulla on paljo kansaa tässä kaupungissa.
11 So he settled there for a year and a half, and taught God’s message among the people.
Niin hän istui siellä ajastajan ja kuusi kuukautta, ja opetti heille Jumalan sanaa.
12 While Gallio was governor of Greece, some of the Jewish leaders made a combined attack on Paul, and brought him before the Governor’s Bench,
Mutta kuin Gallio oli maanvanhin Akajassa, karkasivat Juudalaiset yksimielisesti Paavalin päälle ja veivät hänen tuomioistuimen eteen,
13 charging him with persuading people to worship God in a way forbidden by the Law.
Sanoen: tämä neuvoo kansaa palvelemaan Jumalaa vastoin lakia.
14 Just as Paul was on the point of speaking, Gallio said to them, ‘If this were a case of misdemeanour or some serious crime, there would be some reason for my listening patiently to you;
Kuin Paavali rupesi suutansa avaamaan, sanoi Gallio Juudalaisille: jos olis jotakin vääryyttä eli jotakin hirmuista työtä tehty, oi Juudalaiset, niin olis kohtuullinen, että minä teitä kuulisin;
15 but, since it is a dispute about words, and names, and your own Law, you must see to it yourselves. I do not choose to be a judge in such matters.’
Mutta jos kysymys on opista ja sanoista ja teidän laistanne, niin katsokaat itse: en minä tahdo niiden tuomari olla.
16 Saying this, he drove them back from the Bench.
Ja ajoi pois heidät tuomioistuimen edestä.
17 Then they all set on Sosthenes, the synagogue leader, and beat him in front of the Bench, but Gallio did not trouble himself about any of these things.
Niin kaikki Grekiläiset ottivat kiinni Sosteneen, synagogan päämiehen, ja pieksivät hänen tuomio-istuimen edessä; ja ei Gallio niitä mitään totellut.
18 Paul remained there some time after this, and then took leave of the followers, and sailed to Syria with Priscilla and Aquila, but not before his head had been shaved at Cenchreae, because he was under a vow.
Mutta Paavali oli vielä siellä pitkän ajan, ja jätti veljet hyvästi, ja purjehti Syriaan, ja hänen kanssansa Priskilla ja Akvila, ja hän ajeli päänsä Kenkreissä; sillä hänellä oli lupaus.
19 They put into Ephesus, and there Paul, leaving his companions, went into the synagogue and addressed the Jews.
Ja tuli Ephesoon ja jätti ne sinne; mutta itse hän meni synagogaan ja puhui Juudalaisten kanssa.
20 When they asked him to prolong his stay, he declined, saying however,
Ja he rukoilivat häntä, että hän enemmän aikaa viipyis heidän tykönänsä; vaan ei hän tahtonut;
21 as he took his leave, ‘I will come back again to you, please God,’ and then set sail from Ephesus.
Mutta jätti heidät hyvästi, sanoen: minun tulee kaiketi mennä Jerusalemiin tälle juhlalle, joka nyt lähestyy. Mutta sitte minä palajan, jos Jumala suo, teidän tykönne. Ja niin hän läksi matkaan Ephesosta,
22 On reaching Caesarea, he went up to Jerusalem and exchanged greetings with the church, and then went down to Antioch.
Ja tuli Kesareaan, meni ylös ja tervehti seurakuntaa, ja meni alas Antioikiaan,
23 After making some stay in Antioch, he set out on a tour through the Phrygian district of Galatia, strengthening the faith of all the disciples as he went.
Ja vietti siellä hetken aikaa, ja meni sitten matkaansa, ja vaelsi järjestänsä Galatian ja Phrygian maakunnan lävitse, vahvistain kaikkia opetuslapsia.
24 Meanwhile there had come to Ephesus an Alexandrian Jew, named Apollos, an eloquent man, who was well-versed in the scriptures.
Niin tuli Ephesoon Juudalainen, Apollos nimeltä, Aleksandriasta sukuisin, puhelias mies ja taitava Raamatuissa.
25 He had been well-instructed in the Way of the Lord, and with burning zeal he spoke of, and taught carefully, the facts about Jesus, though he knew of no baptism but John’s.
Tämä oli opetettu Herran tielle ja oli palava hengessä, puhui ja opetti visusti Herrasta, ja tiesi ainoasti Johanneksen kasteen.
26 This man began to speak out fearlessly in the synagogue; and when Priscilla and Aquila heard him, they took him home and explained the Way of God to him more carefully still.
Tämä rupesi rohkiasti synagogassa opettamaan. Kuin Akvila ja Priskilla hänen kuulivat, ottivat he hänen tykönsä ja selittivät tarkemmasti hänelle Jumalan tien.
27 When he wanted to cross to Greece, the followers furthered his plans, and wrote to the disciples there to welcome him. On his arrival he proved of great assistance to those who had, through the loving kindness of God, become believers in Christ,
Mutta kuin hän tahtoi mennä Akajaan, kirjoittivat veljet ja neuvoivat opetuslapsia häntä korjaamaan. Ja kuin hän sinne tuli, autti hän paljon niitä, jotka uskoivat armon kautta.
28 for he vigorously confuted the Jews, publicly proving by the scriptures that Jesus was the Christ.
Sillä hän voitti miehuullisesti Juudalaiset ja osoitti julkisesti Raamatuista, että Jesus on Kristus.
