Psalms 106
1 Praise ye the LORD! O give thanks to the LORD, for he is good; For his mercy endureth for ever!
Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Who can utter the mighty deeds of the LORD? Who can show forth all his praise?
Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
3 Happy are they who have regard to justice, Who practise righteousness at all times!
Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
4 Remember me, O LORD! with the favor promised to thy people; O visit me with thy salvation!
Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
5 That I may see the prosperity of thy chosen, That I may rejoice in the joy of thy people, That I may glory with thine inheritance!
Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
6 We have sinned with our fathers; We have committed iniquity; we have done wickedly.
Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
7 Our fathers in Egypt did not regard thy wonders; They remembered not the multitude of thy mercies; But rebelled at the sea, the Red sea.
Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
8 Yet he saved them for his own name's sake. That he might make his mighty power to be known.
Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
9 He rebuked the Red sea, and it was dried up, And he led them through the deep as through a desert.
Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
10 He saved them from the hand of him that hated them, And redeemed them from the hand of the enemy.
Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
11 The waters covered their enemies; There was not one of them left.
Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
12 Then believed they his words, And sang his praise.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
13 But they soon forgot his deeds, And waited not for his counsel.
Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
14 They gave way to appetite in the wilderness, And tempted God in the desert;
He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
15 And he gave them their request, But sent upon them leanness.
Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
16 They also envied Moses in the camp, And Aaron, the holy one of the LORD.
Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
17 Then the earth opened, and swallowed up Dathan, And covered the company of Abiram,
Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
18 And a fire was kindled in their company; The flames burned up the wicked.
Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
19 They made a calf in Horeb, And worshipped a molten image;
He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
20 They changed their God of glory Into the image of a grass-eating ox.
Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
21 They forgot God, their saviour, Who had done such great things in Egypt,
He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
22 Such wonders in the land of Ham. Such terrible things at the Red sea.
Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
23 Then he said that he would destroy them; Had not Moses, his chosen, stood before him in the breach, To turn away his wrath, that he might not destroy them.
Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
24 They also despised the pleasant land, And believed not his word;
Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
25 But murmured in their tents, And would not hearken to the voice of the LORD.
Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
26 Then he lifted up his hand against them, And swore that he would make them fall in the wilderness;
Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
27 That he would overthrow their descendants among the nations, And scatter them in the lands.
Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
28 They also gave themselves to the worship of Baal-peor, And ate sacrifices offered to lifeless idols.
Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
29 Thus they provoked his anger by their practices, And a plague broke in upon them.
Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
30 Then stood up Phinehas, and executed judgment, And the plague was stayed.
Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
31 And this was counted to him for righteousness, To all generations for ever.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
32 They provoked him also at the waters of Meribah [[strife]], And evil befell Moses on their account.
Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
33 For they provoked his spirit, So that he spake inconsiderately with his lips.
Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
34 They did not destroy the nations, As Jehovah had commanded them.
Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
35 They mingled themselves with the peoples, And learned their practices.
Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
36 They even worshipped their idols, Which became to them a snare.
Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
37 Their sons and their daughters they sacrificed to demons,
Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
38 And shed innocent blood, The blood of their own sons and daughters, Whom they sacrificed to the idols of Canaan; And the land was polluted with blood.
Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
39 Thus they defiled themselves with their works, And played the harlot with their practices.
Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
40 Then burned the anger of the LORD against his people, So that he abhorred his own inheritance.
Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
41 And he gave them into the hand of the nations, And they who hated them ruled over them.
Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
42 Their enemies oppressed them, And they were bowed down under their hand.
Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
43 Many times did he deliver them; But they provoked him by their devices, And they were brought low for their iniquities.
Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
44 Yet, when he heard their cries, He had regard to their affliction;
Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
45 He remembered his covenant with them, And repented according to the greatness of his mercy,
Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
46 And caused them to find pity Among all that carried them captive.
Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
47 Save us, O Jehovah, our God! and gather us from among the nations, That we may give thanks to thy holy name, And glory in thy praise!
Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
48 [Blessed be Jehovah, the God of Israel, From everlasting to everlasting! And let all the people say, Amen! Praise ye Jehovah!]
Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!
