Psalms 105
1 O give thanks unto the LORD; Call upon his name; Make known his deeds among the people!
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
2 Sing unto him; sing psalms unto him; Tell ye of all his wondrous works!
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Glory ye in his holy name; Let the hearts of them that seek the LORD rejoice!
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
4 Seek the LORD, and his majesty; Seek his face continually!
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
5 Remember the wonders he hath wrought, His miracles and the judgments of his mouth,
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6 Ye offspring of Abraham his servant, Ye children of Jacob his chosen!
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
7 Jehovah, he is our God, His judgments are over all the earth.
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
8 He remembereth his covenant for ever, And the promise to a thousand generations;
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9 The covenant which he made with Abraham, And the oath which he gave to Isaac;
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
10 Which he confirmed to Jacob for a decree, And to Israel for an everlasting covenant.
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11 “To thee,” said he, “will I give the land of Canaan For the lot of your inheritance.”
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
12 When they were yet few in number, Very few, and strangers in the land;
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13 When they went from nation to nation, From one kingdom to another people,
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
14 He suffered no man to oppress them; Yea, he rebuked kings for their sakes.
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15 “Touch not,” said he, “mine anointed, And do my prophets no harm!”
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
16 Again, when he commanded a famine in the land, And broke the whole staff of bread,
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17 He sent a man before them; Joseph was sold as a slave.
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18 His feet they hurt with fetters; He was bound in chains of iron;
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19 Until his prediction came to pass, And the word of the LORD proved him.
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20 Then the king sent, and loosed him; The ruler of nations, and set him free;
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21 He made him governor of his house, And lord of all his possessions;
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22 To bind his princes at his pleasure, And teach his counsellors wisdom.
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
23 Israel also came into Egypt, And Jacob sojourned in the land of Ham;
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24 Where God increased his people greatly, And made them stronger than their enemies.
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25 He turned their hearts to hate his people, And form devices against his servants.
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
26 Then sent he Moses his servant, And Aaron, whom he had chosen.
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
27 They showed his signs among them, And his wonders in the land of Ham.
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28 He sent darkness upon them, and made it dark; And they did not disobey his word.
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
29 He turned their waters into blood, And caused their fish to die.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
30 Their land brought forth frogs in abundance, Even in the chambers of their kings.
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31 He spake, and there came flies, And lice in all their coasts.
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32 Instead of rain he gave them hail, And flaming fire in their land.
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33 He smote also their vines and fig-trees, And broke the trees of their coasts.
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34 He spake, and the locusts came. Destructive locusts without number,
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
35 Which ate up all the herbage in their land, And devoured the fruits of their fields.
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36 Then he smote all the first-born in their land, The first-fruits of all their strength.
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
37 He led forth his people with silver and gold; Nor was there one feeble person in all their tribes.
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
38 Egypt was glad when they departed, For their terror had fallen upon them.
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
39 He spread out a cloud for a covering, And fire to give light by night.
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
40 They asked, and he brought quails, And satisfied them with the bread of heaven.
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 He opened the rock, and the waters gushed forth, And ran in the dry places like a river.
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42 For he remembered his holy promise, Which he had made to Abraham his servant;
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
43 And he led forth his people with joy, And his chosen with gladness.
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44 He gave to them the lands of the nations, And they inherited the labor of the peoples;
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
45 That they might observe his statutes, And obey his laws. Praise ye the LORD!
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
