Proverbs 26
1 As snow in summer, and as rain in harvest, So honor is not becoming to a fool.
Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
2 As the sparrow wandereth, and the swallow flieth away, So the curse without cause shall not come.
Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
3 A whip for the horse, a bridle for the ass, And a rod for the back of the fool.
Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
4 Answer not a fool according to his folly, Lest thou also become like to him.
Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
5 Answer a fool according to his folly, Lest he be wise in his own conceit.
Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
6 He cutteth off the feet, and drinketh damage, Who sendeth a message by the hand of a fool.
Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
7 The legs of a lame man hang loose; So is it with a proverb in the mouth of fools.
Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
8 As he who bindeth a stone in a sling, So is he that giveth honor to a fool.
Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
9 As a thorn lifted up by the hand of a drunkard, So is a proverb in the mouth of fools.
Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
10 As an archer who woundeth every one, So is he who hireth fools and hireth wayfarers.
Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
11 As a dog returneth to that which he hath vomited, So a fool repeateth his folly.
Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
12 Seest thou a man wise in his own conceit? There is more hope of a fool than of him.
Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
13 The slothful man saith, “There is a lion in the way; There is a lion in the streets.”
Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
14 As a door turneth upon its hinges, So doth the sluggard upon his bed.
Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
15 The sluggard dippeth his hand into the dish; It grieveth him to bring it again to his mouth.
Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
16 The sluggard is wiser in his own conceit Than seven men who can render a reason.
Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
17 As one that taketh a dog by the ears, So is he who, passing by, is enraged on account of the quarrel of another.
Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
18 As a madman That casteth about darts, arrows, and death,
Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
19 So is the man who deceiveth his neighbor, And saith, “Was I not in sport?”
Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
20 Where there is no wood, the fire goeth out; So, where there is no talebearer, contention ceaseth.
Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
21 As coal is for heat, and as wood for fire, So is a contentious man for kindling strife.
Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
22 The words of a talebearer are like dainties; For they go down to the innermost parts of the body.
Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
23 As drossy silver spread over an earthen vessel, So are warm lips and an evil heart.
Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
24 The hater dissembleth with his lips, And layeth up deceit within him.
Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
25 When he speaketh fair, believe him not! For there are seven abominations in his heart.
Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
26 His hatred is covered by deceit; His wickedness shall be revealed in the great assembly.
Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
27 He that diggeth a pit shall fall therein; And he that rolleth a stone, it shall return upon him.
Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
28 A lying tongue hateth those whom it woundeth, And a flattering mouth worketh ruin.
Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
