Proverbs 19
1 Better is the poor man who walketh in his integrity, Than he who is of false lips and a fool.
Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
2 Moreover, that the soul be without knowledge is not good, And he that hasteth with is feet stumbleth.
Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
3 The folly of man destroyeth his way, And then his heart fretteth against the LORD.
Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
4 Wealth maketh many friends; But the poor is separated from his neighbor.
Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
5 A false witness shall not be unpunished, And he that speaketh lies shall not escape.
Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
6 Many are they who caress the noble, And every one is the friend of him who giveth gifts.
Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
7 All the brethren of the poor man hate him; How much more do his friends go far from him! He runneth after their words, —they are gone!
Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
8 He that getteth wisdom loveth himself; He that keepeth understanding shall find good.
Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
9 A false witness shall not be unpunished, And he that speaketh lies shall perish.
Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
10 Luxury is not seemly for a fool; Much less should a servant have rule over princes.
Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
11 A man of understanding is slow to anger; Yea, it is his glory to pass over an offence.
Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
12 The wrath of a king is like the roaring of a lion; But his favor, like dew upon the grass.
Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
13 A foolish son is a calamity to his father, And the contentions of a wife are a continual dropping.
Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
14 Houses and riches are an inheritance from fathers; But a prudent wife is from the LORD.
Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
15 Slothfulness casteth into a deep sleep, And the idle person shall suffer hunger.
Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
16 He that keepeth the commandment keepeth his life; But he that neglecteth his ways shall die.
Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
17 He who hath pity on the poor lendeth to the LORD, And that which he giveth will he repay him.
Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
18 Chasten thy son because there is hope, But let not thy soul desire to slay him.
Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
19 A man of great wrath will suffer punishment; For if thou deliver him, yet must thou do it again.
Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
20 Listen to counsel and receive instruction, That thou mayst be wise in thy latter years.
Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
21 Many are the devices in the heart of a man; But the purpose of the LORD, that shall stand.
Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 The charm of a man is his kindness; And better is a poor man than a liar.
Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
23 The fear of the LORD tendeth to life, And he that hath it shall abide satisfied; He shall not be visited with evil.
Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
24 The slothful man dippeth his hand into the dish: He doth not bring it back even to his mouth.
Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
25 Strike the scoffer, and the simple will become prudent; Reprove a man of understanding, and he will discern knowledge.
Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
26 The son that causeth shame and disgrace doeth violence to his father, And chaseth away his mother.
Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
27 Cease, my son, to listen to the instruction That causeth thee to wander from the words of knowledge!
Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
28 A worthless witness scoffeth at justice, And the mouth of the wicked swalloweth down iniquity.
Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
29 Punishments are prepared for scoffers, And stripes for the back of fools.
Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.
