Mark 4
1 And again he began to teach by the shore of the lake; and there was gathered to him a very great multitude, so that he went into a boat, and sat down in it upon the lake; and all the multitude was by the lake on the land.
Kerran taas kokoontui valtava ihmisjoukko Jeesuksen ympärille, kun hän opetti järven rannalla. Hän meni silloin istumaan veneeseen ja puhui sieltä.
2 And he taught them many things in parables, and said to them in his teaching,
Hänen tavallisin opetusmenetelmänsä oli vertausten kertominen. Yksi niistä oli tällainen:
3 Hearken: Behold, a sower went forth to sow.
»Kuulkaa! Eräs maanviljelijä lähti kylvämään.
4 And it came to pass, as he sowed some seeds fell by the way-side; and the birds came and devoured them.
Hänen heittäessään jyviä peltoon niitä putosi myös polulle, josta linnut nokkivat ne pois.
5 And others fell on rocky ground, where they had not much earth; and they sprung up immediately, because they had no depth of earth.
Osa jyvistä putosi ohueen multakerrokseen, jonka alla oli kallio. Siinä ne kyllä alkoivat nopeasti itää, mutta pian oraat lakastuivat kuumassa auringossa ja kuolivat, sillä juurilla ei ollut siinä kylliksi ravintoa.
6 But when the sun was up, they were scorched; and because they had no root, they withered away.
7 And others fell among thorns; and the thorns grew up, and choked them, and they yielded no fruit.
Jyviä putosi myös orjantappuroihin, jotka tukahduttivat nuoret taimet, eivätkä ne tuottaneet satoa.
8 And others fell on good ground, and shooting up and growing yielded fruit; and bore as much as thirty, and sixty, and a hundred fold.
Osa jyvistä putosi sentään hyvään maahan, jossa niistä kasvoi kolmekymmentä kertaa niin paljon jyviä kuin oli kylvetty – toisista jopa kuusikymmen- tai satakertainen määrä!
9 And he said, He that hath ears to hear, let him hear.
Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa!»
10 And when he was in private, they who were about him, with the twelve, asked him about the parables.
Myöhemmin, kun Jeesus oli yksin niiden kahdentoista ja muiden oppilaidensa kanssa, oppilaat kysyivät häneltä: »Mitä kertomuksesi tarkoittaa?»
11 And he said to them, To you hath been given the mystery of the kingdom of God; but to them, who are without, all things are done in parables; t
Jeesus vastasi: »Te saatte tietää Jumalan valtakunnan totuuksia – sellaisiakin, jotka ovat salassa ulkopuolella olevilta.
12 hat seeing they may see, and not perceive, and hearing they may hear, and not understand; lest they should turn, and be forgiven.
Profeetta Jesaja sanookin:’Vaikka he näkevät ja kuulevat, he eivät ymmärrä, eivät käänny Jumalaa kohti eivätkä saa syntejään anteeksi.’
13 And he saith to them, Know ye not this parable? and how will ye know all the parables?
Jos te ette pysty käsittämään tätä yksinkertaista vertausta, niin miten te sitten ymmärrätte kaikki ne muut vertaukset, jotka olen aikonut teille kertoa?
14 The sower soweth the word.
Maanviljelijä, josta puhuin, on kuka tahansa ihminen, joka vie sanomaa Jumalasta toisille ja yrittää tällä tavalla kylvää heidän elämäänsä hyvää siementä.
15 And these are they by the wayside, those where the word is sown, and when they have heard, Satan cometh immediately, and taketh away the word that was sown in them.
Kovaksi tallattu polku, johon osa siemenistä putosi, kuvaa sanankuulijoita, jotka kiusaaja saa heti unohtamaan kuulemansa.
16 And these in like manner are they that are sown on the rocky places, those, who, when they have heard the word, immediately receive it with joy,
Kallioinen maa vastaa niitä ihmissydämiä, jotka kyllä mielellään kuuntelevat sanomaa, mutta joiden käy kuin taimien ohuessa multakerroksessa – niiden juuret eivät kasva syvälle, ja vaikka ne näyttävät pääsevän hyvään alkuun, ne kuihtuvat heti vaikeuksien tullessa.
17 and have no root in themselves, but endure only for a time; then, when affliction or persecution ariseth on account of the word, they immediately fall away.
18 And others are they that are sown among the thorns; these are they who hear the word,
Orjantappuroita kasvava maa taas kuvaa sellaisia ihmisiä, jotka kuulevat hyvän uutisen ja ottavat sen vastaan,
19 but the cares of the world, and the deceitfulness of riches, and the lusts of other things entering in, choke the word, and it becometh unfruitful. (aiōn g165)
mutta joita maailma alkaa pian viehättää enemmän. Rikkauden tuomien ilojen ja menestyksen tavoittelu sekä mukavuudenrakkaus täyttävät heidän sydämensä ja tukahduttavat sanoman Jumalasta, niin että siemen ei tuota satoa. (aiōn g165)
20 And these are they who are sown on the good ground; such as hear the word, and receive it; and bear fruit, thirty, sixty, and a hundred fold.
Hyvä maa on kuva niiden sydämestä, jotka todella ottavat sanoman omakseen ja tuottavat Jumalalle runsaan sadon – kolmekymmentä, kuusikymmentä tai jopa satakin kertaa sen määrän, joka heidän omaan sydämeensä kylvettiin.»
21 And he said to them, Is a lamp brought to be put under the bushel, or under the bed, and not to be set on the lamp-stand?
Sitten Jeesus kysyi heiltä: »Kun lamppu on sytytetty, pannaanko se laatikon tai vuoteen alle? Eipä tietenkään! Silloinhan valosta ei olisi mitään hyötyä. Lamppu pannaan näkyviin, niin että sen valo saa vapaasti loistaa.
22 For there is nothing secret, unless to be made known; nor was any thing hidden, but that it should come to light.
Kaikki, mikä on nyt salassa, tulee vielä kerran valoon.
23 If any one hath ears to hear, let him hear.
Kun teillä kerran on korvat, niin kuunnelkaa!
24 And he said to them, Take heed what ye hear. With what measure ye mete, it will be measured to you, and more will be added to you.
Toteuttakaa myös se, mitä kuulette. Saatte takaisin saman verran kuin annatte, ja enemmänkin.
25 For he that hath, to him will be given; and he that hath not, from him will be taken away even what he hath.
Sillä sille, jolla on, annetaan lisää ja siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin vähä, mikä hänellä on.
26 And he said, Thus is the kingdom of God, as when a man has cast seed upon the ground,
Jumalan valtakuntaa kuvaa myös seuraava vertaus: Eräs maanviljelijä kylvi peltonsa.
27 and sleeps and rises night and day, and the seed springs and grows up, he knows not how.
Siemenet alkoivat itsestään kasvaa maassa. Ensin nousivat oraat, sitten muodostuivat tähkät korsiin ja lopulta kypsyivät jyvät.
28 For the earth brings forth fruit of itself, first the blade, then the ear, then the full grain in the ear.
29 But when the fruit puts itself forth, immediately he sends out the sickle, because the harvest is come.
Silloin tuli maanviljelijä sirppeineen ja korjasi sadon.»
30 And he said, To what shall we liken the kingdom of God? or under what comparison shall we set it forth?
Ja Jeesus jatkoi: »Kuinka vielä voisin kuvata Jumalan valtakuntaa? Mitä vertausta käyttäisin?
31 It is like a grain of mustard, which, when it is sown in the earth, is less than all the seeds that are in the earth;
Jumalan valtakunta on kuin pienen pieni sinapinsiemen. Vaikka se on kaikkein pienimpiä siemeniä,
32 and when it is sown, it grows up, and becomes greater than all the herbs, and puts forth great branches, so that the birds of the air can lodge under its shade.
siitä kuitenkin kasvaa yksi suurimpia pensaskasveja, jonka tukeville oksille linnut voivat rakentaa pesänsä.»
33 And with many such parables he spoke the word to them, as they were able to hear.
Jeesus käytti monia tällaisia vertauksia opettaessaan ihmisille sen mukaan kuin he kykenivät ymmärtämään.
34 But without a parable he did not speak to them; but in private he explained all things to his own disciples.
Itse asiassa hän käytti julkisessa opetuksessaan pelkästään vertauksia, ja sitten jälkeenpäin, kun hän oli yksin oppilaidensa kanssa, hänellä oli tapana selittää heille, mitä hän oli vertauksilla tarkoittanut.
35 And on the same day, when the evening was come, he saith to them, Let us pass over to the other side.
Kun oli tullut ilta, Jeesus sanoi oppilailleen: »Soudetaanpa järven toiselle rannalle.»
36 And leaving the multitude, they take him with them, as he was, in the boat; and there were also other boats with him.
Niin he lähtivät sieltä veneellä, ja kansanjoukko jäi rantaan. (Joitakin veneitä tosin tuli heidän perässään.)
37 And there arose a great storm of wind, and the waves heat into the boat, so that it was already filling.
Pian nousi kuitenkin kova myrsky. Korkeat aallot pärskivät veneeseen, ja kun se oli melkein täynnä vettä, se alkoi upota.
38 And he was in the stern, asleep on the pillow; and they awake him, and say to him, Teacher, carest thou not that we are perishing?
Jeesus nukkui veneen perässä pää tyynyllä. Pelosta suunniltaan joutuneet miehet herättivät hänet huutaen: »Etkö ollenkaan piittaa siitä, että me kohta hukumme?»
39 And he arose, and rebuked the wind, and said to the waves, Peace! be still! And the wind ceased, and there was a great calm.
Silloin Jeesus moitti tuulta ja sanoi järvelle: »Tyynny!» Heti lakkasi tuulemasta ja tuli aivan tyyni.
40 And he said to them, Why are ye so fearful? How is it that ye have not faith?
Jeesus kysyi oppilailtaan: »Miksi te pelkäsitte niin kovasti? Ettekö vieläkään luota minuun?»
41 And they feared exceedingly, and said one to another, Who then is this, that even the wind and the waves obey him?
Heidät täytti pelko ja kunnioitus, ja he sanoivat toisilleen: »Kuka tämä mies oikein on, kun jopa tuulet ja vedet tottelevat häntä?»
