Job 20
1 Then answered Zophar the Naamathite, and said:
Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
2 For this do my thoughts lead me to reply, And for this is my ardor within me.
"Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen, moisesta minun mieleni kuohuu.
3 I have heard my shameful rebuke; And the spirit, from my understanding, answereth for me.
Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.
4 Knowest thou not, that from the days of old, From the time when man was placed upon the earth,
Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?
5 The triumphing of the wicked hath been short, And the joy of the impious but for a moment?
Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.
6 Though his greatness mount up to the heavens, And his head reach to the clouds,
Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,
7 Yet shall he perish for ever, and be mingled with dust; They who saw him shall say, Where is he?
katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkivät hänet, kysyivät: Missä hän on?
8 He shall flee away like a dream, and shall not be found; Yea, he shall disappear like a vision of the nigh.
Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky.
9 The eye also which saw him shall see him no more, And his dwelling-place shall never more behold him.
Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.
10 His sons shall seek the favor of the poor, And their hands shall give back his wealth.
Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa.
11 His bones are full of his youth, But they shall lie down with him in the dust.
Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.
12 Though wickedness be sweet in his mouth, Though he hide it under his tongue,
Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,
13 Though he cherish it, and will not part with it, And keep it fast in his mouth,
säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,
14 Yet his meat shall be changed within him, And become to him the poison of asps.
niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.
15 He hath glutted himself with riches, And he shall throw them up again; Yea, God shall cast them out of his body.
Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.
16 He shall suck the poison of asps; The tongue of the viper shall destroy him.
Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.
17 He shall never see the flowing streams, And the rivers of honey and milk.
Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja-ja kermajokia ja-virtoja.
18 The fruits of his toil he shall give back, and shall not enjoy them: It is substance to be restored, and he shall not rejoice therein.
Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.
19 Because he hath oppressed and abandoned the poor, And seized upon the house which he did not build;
Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.
20 Because he knew no rest in his bosom, He shall not save that in which he delighteth.
Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.
21 Because nothing escaped his greediness, His prosperity shall not endure.
Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.
22 In the fulness of his abundance he shall be brought low; Every hand of the wretched shall come upon him.
Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevät kaikki kurjien kourat.
23 He shall, indeed, have wherewith to fill himself: God shall send upon him the fury of his anger, And rain it down upon him for his food.
Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.
24 If he fleeth from the iron weapon, The bow of brass shall pierce him through.
Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;
25 He draweth the arrow, and it cometh forth from his body; Yea, the glittering steel cometh out of his gall. Terrors are upon him;
kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,
26 Calamity of every kind is treasured up for him. A fire not blown shall consume him; It shall consume whatever is left in his tent.
kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.
27 The heavens shall reveal his iniquity, And the earth shall rise up against him.
Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.
28 The substance of his house shall disappear; It shall flow away in the day of His wrath.
Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.
29 Such is the portion of the wicked man from God, And the inheritance appointed for him by the Almighty.
Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, perintöosa, jonka Jumala hänelle määrää."
